Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Uusimmat tiedostot
IMG_2233.JPG
Viipuri 1918-1944256 katseluaReblica Viipurinrinkeli, oletan.24.06.2017
IMG_2223.JPG
Viipuri 1918-1944257 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
24.06.2017
IMG_2222.JPG
Viipuri 1918-1944240 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
24.06.2017
IMG_2210.JPG
Viipuri 1918-1944249 katseluaTulli- ja pakkahuone24.06.2017
IMG_2206.JPG
Viipuri 1918-1944248 katseluaKeskiaikainen Raatitorni vasemmalla ja edessä näkyy Viipurin maaseurakunnan kirkon rauniot. Raatitorni oli entisöinnissä kuvaushetkellä. 24.06.2017
IMG_2177b.jpg
Viipuri 1918-1944245 katseluaViipurin Kellotorni.
Rakentamisvuosi n 1435-1445.
Kellotorni on ollut useanvuoden jo korjauksessa.
24.06.2017
IMG_2177.JPG
Viipuri 1918-1944251 katseluaPietari–Paavalin kirkko valmistui vuonna 1799.
Edessä on Karhu jollaisia Viipurin rautatieasemalla oli 2 kpl. Toinen näistä karhuista on nyt kirkonedessä.
Venäläiset räjäyttivät rautatieaseman elokuussa 1941 vetäytyessään kaupungista.
24.06.2017
IMG_2172.jpg
Viipuri 1918-1944262 katseluaKuvassa olevan oikeanpuoleisen talon jatkeena oli Viipurin Seurahuone. Taloa ei ole enään (tyhjä paikka). Ehkä jossain kuvassa olevien autojen takareunan kohdalla tapasi Toivo Kuula kohtalalonsa Vapunaattona 1918. 24.06.2017
IMG_2169.jpg
Viipuri 1918-1944251 katseluaErään vanhan viipurilaisen minulle kerotomana Toivo Kuulaa ammuttiin kuvan talon portailla Vapunaattona 1918. Kuvan talo on Viipurin kaupungintalo. Toivo Kuula oli Seurahuoneella juhlimassa, kun ampuminen tapahtui. Seurahuone oli talon jatkona, taloa ei enään ole. Julkaistujen tekstien mukaan Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihassa, eikä tässä kuvan talon rappusilla. Katso edellinen kuva IMG_2172 ja sen teksti.
Toivo Kuulan tyttärenpoika MM kertoo kuitenkin Ilta-Sanomat lehdessä 2018.03.31 seuraavasti. "Kuula pakeni Seurahuoneen pihalle, jossa häntä ammuttiin päähän." Eli tuon tarinan mukaan oletukseni voisi pitää paikkansa.
24.06.2017
IMG_2149.JPG
Viipuri 1918-1944253 katseluaViipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla. Mikae Agricolan kerrotan haudatun kirkon lattian alle.
Wikipedia kertoo:
”Viipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla.
Talvisodassa Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana.
Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista.”
Lue lisää Wikipediasta!


24.06.2017
IMG_2148.JPG
Viipuri 1918-1944247 katseluaViipurin kenttähautausmaa kirkon pihassa.
”Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.” Jatka lukemista!

24.06.2017
IMG_2147.JPG
Viipuri 1918-1944248 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.”
Jatka lukemista!
24.06.2017
2599 tiedostoa 217 sivulla 30