 Katsotuimmat
|

Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.768 katseluaSortavalan sankarihautausmaa.
|
|

Kirvun hautausmaa767 katselua
|
|

Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.767 katseluaAamu, Kalevin mökillä Laatokan rannalla, Kojonlahdessa.
|
|

Lumivaara 22-25.06.2014767 katseluaLumivaaran yläkansakoulu
|
|

Tyttöjen ompeluseura vas. Vilma Tvilling, Helmi Pusa, Helvi Pusa ja äitini äiti Karin Tvilling (Neuvonen)767 katselua
|
|

PYHTÄÄ767 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|

Lumivaara 22-25.06.2014766 katseluaKonjakkiryyppy sen kunniaksi, että saavuttiin Lahdenpohjasta Lumivaaraan veneellä. Kaikille muille ryyppy kelpasi paitsi venäläiselle kipparille.
|
|

Saimi Pylkkänen, ? ja Kaarina Tvilling (äitini äiti) vasemman puoleinen766 katselua
|
|

Konsta ja Hilma Tvilling os Halin. Hilma tunnettin myös Paatti-Hilmana766 katselua
|
|

Kuvassa myös Toivo Neuvonen766 katselua
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001766 katseluaHarjuniemessä otettiin Marskin malja.
|
|

Viipuri 1918-1944766 katseluaPapulan silta.
Tästä sillasta taistelivat punaiset ja valkoiset 1918. Punaiset olivat kaupunginpuolella eli kuvaajan seläntakana. Silta ei ole alkuperäinen.
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
 |
 |
 |
 |
101 |  |
 |
 |
 |
|