 Katsotuimmat
|
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa761 katseluaMummoni Regina Rapon hauta Lumivaaran luterilaisella hautausmaalla.
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.760 katseluaSuomalain perunanviljelijä, Raija.
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.760 katselua
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.760 katseluaAamu, Kalevin mökillä Laatokan rannalla, Kojonlahdessa.
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.760 katseluaMökille uudet raput odottaa asennusta, made in Finland.
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.760 katselua
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.760 katseluaLaatokka
|
|
760 katseluaTässä sama kuva hautausmaalta kuin SA-kuvassakin, tämä otettu -90 luvulla, pääkivi on eri paikassa kuin alkuperäisessä välirauhan aikaisessa kuvassa..
|
|
760 katselua
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001760 katselua
|
|
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa760 katseluaKunnia ja jäähyväiset Lumivaaran sankarivainajille sekä enolleni Jaakko Rapolle hänen haudallaan seisten. Jaakko Rapo kaatui Ihantalan Pyöräkankaalla 30.6.1944.
|
|
KOKEMÄKI760 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.
Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.
50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.
Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.
Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.
Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
105 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
