 Katsotuimmat
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015500 katseluaPatterinmäen vieressä länsipuolella oli vanhoja suomalaistaloja.
|
|
Viipuri 1918-1944500 katseluaLinnansilta 2017.
Wikipedia kertoo:
”Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.” Jatka lukemista Wikipediassa!
Liitymä linnaan kuvaajan takanta.
|
|
Viipuri 1918-1944500 katseluaViipurin kaupungin vesitorni Patterinmäen sairaala alueella.
|
|
Viipuri 1918-1944500 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo: ”Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864—1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän—Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa500 katseluaSeppeleenlaskua odotellessa. Laskijoina kolme sukupolvea. Keskellä Kari Rapo, oikealla puolella Karin tytär Jaana ja vasemmalla Jaanan tytär Iida (11 v)
|
|
Karppilan hautausmaa499 katselua
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.499 katseluaKari Rapo laskee muistokynttilän Jaakkiman sankarihautausmaalle.
|
|
Roine, Ilma (os. Neuvonen) Marjatta ja Reino Lempiäinen499 katselua
|
|
?499 katselua
|
|
Oikeanpuoleinen soittaja Vilho Neuvonen muut ?499 katselua
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015499 katseluaViipurin kauppatori
|
|
KALVOLA499 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.
Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.
Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)
”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
— Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
— Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.
Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
121 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
