Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
IMG5a.jpg
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa449 katseluaKynttilöiden sytyttäjät. Vas. Markku Rapo, Oleg Mashtaller, Seppo Rapo, Iida
IMG10a.jpg
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa449 katseluaKävimme Suomi 100 tapahtuman yhteydessä myös Sortavalan sankarihautausmaalla sytyttämässä kynttilät.
Ilmoitukset_050315.jpeg
448 katselua
P6142414.JPG
448 katselua
WP_20151016_13_32_13_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015448 katseluaLinnan piha
WP_20151017_09_17_33_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015448 katseluaPatterinmäen portti
IMG_1519.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001448 katseluaKäkisalmen linna
IMG_1585.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001448 katseluaIhantalan kirkon rappuseti, kirkko oli tässä.
IMG_1611.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001448 katseluaHotelli Druzhba seutua
IMG_1615.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001448 katseluaViipurin siltoja
42.JPG
448 katseluaKirkon torni kuvattu Kontovaaralta.
Rauma.jpg
RAUMA448 katseluaKarjalaisten kesäjuhlien piti olla Raumalla v. 2021, mutta uusi vuosi tuo uuden yrityksen. Päivämäärä on 17.-19.6.2022. Ainakin kuumana kesänä 1988 täällä juhlittiin myös.

Olen se omituinen porilainen, joka on aina viihtynyt Raumalla. Tämä länsirannikon persoonallisin kaupunki tuli taannoin kakkossijalle, kun suomalaisia pyydettiin arvottamaan paikkakuntia myönteisten mielikuvien pohjalta.

Rautakautisen germaaniasutuksen pohjalle syntyi aikojen saatossa eriskummallista murretta puhuvien, merihenkisten asukkaiden yhteisö, johon myös Karjalan evakot sopeutuivat paremmin kuin moneen muuhun paikkaan. Raumalla ei oikestaan koe olevansa Länsi-Suomessa, koska murteenkin sanotaan syntyneet lukuisten kielten sekametelisoppana. Ihmiset ovat välittömämpiä kuin lännessä yleensä, mihin on tietysti osaltaan vaikuttanut myös karjalaisuus.

Rauma ei näytä olleen siirtoväen sijoituskaaviossa, joten sinne hakeuduttiin omin päin, työmarkkinoiden vetämänä. Sotakorvaukset työllistivät; täällä rakennettiin mm. laivoja. Tiedossa on, että Viipurista ja Koivistolta tultiin; räisäläisiä saapui satamäärin. Tilastoista voi päätellä tulijoiden määräksi ainakin 1500, mutta maalaiskunta mukaanluettuna 2000 ei liene kaukana totuudesta. Tämän joukon jälkeläiset pyörittävät karjalaseuraa, joka näyttää edelleen olevan yksi aktiivimmista.

Hautausmaalle paljastettiin vanhan kotiseudun multiin kätkettyjä muistava kivi v. 1954.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2599 tiedostoa 217 sivulla 147