Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
IMG_1467.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001541 katseluaTässä talossa asui tarinan mukaan Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan esikuvan Viljam Pylkkäs, kuvassa Pylkäksen kotitalo Sakkolan Haparaisissa Rapamäellä.
9.JPG
541 katseluaLumivaaran sankarihautausmaa
Ilmoitukset_050315A_12.jpeg
540 katselua
WP_20151016_11_35_37_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015540 katseluaVanhan kaupungin vanha talo kallion päällä
WP_20151016_11_37_42_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015540 katseluaVanha kaupunki
WP_20151016_11_43_12_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015540 katseluaPyöreässä tornissa on Vaasa-suvun lyhde
a2_reitti~0.jpg
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001540 katseluaMatkareitti, tekijä Antti Juutilainen
IMG_1555.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001540 katseluaKäkisalmea
IMG_1586.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001540 katseluaNäkymä Ihantalan kirkon paikkeilta Viipurin suuntaan, vasemmalla taitaa olla Ihantalanjärvi
Pyhtaa.jpg
PYHTÄÄ540 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2014-05-24-2163.jpg
Lumivaara 22-25.06.2014539 katseluaSorolansaari, Annalan saha
2014-05-24-2305.jpg
Lumivaara 22-25.06.2014539 katseluaSuomalaisten tekemä talo, hotelli Annikan vieressä.
2599 tiedostoa 217 sivulla 155