 Katsotuimmat
|
317 katseluaLumivaaran Kumolan kylä aamulla auringon noustessa.
|
|
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016316 katseluaKesäjuhlien avaus lauantaina piirin pj Markku Pulli
|
|
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016316 katseluaLumivaaran lippu, Seppo Rapo.
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015315 katseluaKuvattu Linnansillalta Maakunta-arkiston suuntaan
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015315 katseluaIllallisella Viipurin Pyöreässä Tornissa
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015315 katselua"Paukku" hotelissa, ei kuitenkaan mikään Viipurin pamaus.
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015315 katseluaPatterinmäen vallihautoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patterinm%C3%A4ki_(Viipuri)
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001315 katseluaKelja, Suvanto takana
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001315 katseluaIhantalan hautausmaan muistomerkki
|
|
315 katseluaLumivaaran kirkon "polttoyritys"
|
|
315 katseluaAhinkoski
|
|
PYHTÄÄ315 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää – ruotsiksi Pyttis – jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset – on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana – yli viidessätuhannessa – ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
160 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
