Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
IMG_0635.JPG
424 katselua
IMG_1580.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001424 katseluaAntrean kirkon aluetta
IMG12a.jpg
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa424 katseluaKävimme Suomi 100 tapahtuman yhteydessä myös Jaakkiman sankarihautausmaalla sytyttämässä kynttilät.
WP_20151016_11_37_42_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015423 katseluaVanha kaupunki
WP_20151016_14_45_12_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015423 katseluaTaide- ja piirustuskoulu
WP_20151016_15_07_08_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015423 katseluaEdessä olevalla kumpareella oli Viipurin Tuomiokirkko.
WP_20160618_14_23_43_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016423 katseluaKarjalaiset kesäjuhlat.
IMG_1468.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001423 katseluaKelja, Suvanto takana
IMG_1556.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001423 katseluaKäkisalmea
41.JPG
423 katseluaMaisema Kontiovaaralta.
Kokemaki.jpg
KOKEMÄKI423 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

WP_20151016_13_34_51_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015422 katseluaKanuunan putki linnan pihassa
2599 tiedostoa 217 sivulla 163