 Katsotuimmat
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001416 katseluaDruzhban seutua
|
|
416 katseluaIsoäitini Regina Rapon hauta
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015415 katseluaIllallisella Viipurin Pyöreässä Tornissa
|
|
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016415 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
|
|
415 katselua
|
|
415 katselua
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001415 katseluaVenäläiset etsijät olivat löytäneet suomalaisen sankarivainajan jonka paikalla tässä ollaan. Antoivat meidän huostan ja jäänteet toimitimme Viipuriin Pietari Paavalin kirkkoon kotimatkallamme josta sitten myöhemmin alkoi tämän vainajan viimeinen kotimatka. Napeista ja sijainnista yms. tunnistettiin suomalaiseksi.
|
|
415 katseluaLumivaaran Kumolan kylä aamulla auringon noustessa.
|
|
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa415 katseluaKävimme Suomi 100 tapahtuman yhteydessä myös Lumivaaran ortodoksisella hautausmaalla sytyttämässä kynttilät.
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000415 katselua
|
|
PYHTÄÄ415 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015414 katseluaTaide- ja piirustuskoulu
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
168 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
