Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
10b.JPG
182 katseluaLumivaaran ev.lut hautausmaan muistokivi.
WP_20160619_12_27_37_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016181 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
IMG_1497.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaTaipaleen kenttähautausmaa.
Talkoilla tehtiin Taipaleen kenttähautausmaan kiviaitaa.
IMG_1506.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaKäkisalmen linna
IMG_1512.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaKäkisalmen linna
30d.JPG
181 katseluaOpastaulu
32.JPG
181 katseluaAhinkoski
IMG_1447.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001180 katseluaÄyräpään kirkonmäellä oleva muistomerkki kenttähautausmaan muistomerkki.
IMG_1508.JPG
180 katseluaKäkisalmen linna
30b.JPG
180 katseluaLumivaaran kirkon "polttoyritys"
Pyhtaa.jpg
PYHTÄÄ180 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää – ruotsiksi Pyttis – jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset – on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana – yli viidessätuhannessa – ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
WP_20160619_12_28_38_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016179 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
2599 tiedostoa 217 sivulla 172