Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000355 katselua

YLÃ–JÃ„RVI355 katseluaEnsin lainaus Ylöjärven muisti -sivustolta.
"Mikkolan Miina tuli meille ja sanoi, että karjalaisemäntä toi karjalanpiirakoita, mutta en minä niin nälkäinen ole, että pelkkää perunaa ja leipää syön, soosia siinä kanssa tarvitaan. Minä vein kutulle, mutta ei syönyt kuttukaan."

Kun siirtoväki saapui tänne — enimmäkseen Kaukolasta — oli Ylöjärven asukasluku noin viisituhatta. Tilastoista päätellen tulijoita oli viitisensataa. Karjalanpiiraskin rupesi hämäläisille maistumaan, ja yhteiselo sujumaan. Karjalaseura näyttää toimivan aktiivisesti. Tietoverkko ei osannut kertoa, milloin kuvan muistomerkki paljastettiin, mutta tyylistä päätellen se on tapahtunut 50-luvulla.

Vuonna 1986 paljastettiin kirkkopuistoon toinen teos — Karjalaisten raivaajien ja rakentajien muistoksi. Harmillista kyllä, en löytänyt sitä, vaikka kiertelin aluetta melkein tunnin. Risuja seurakunnalle, joka ei ole merkinnyt sitä opaskarttaan. Edessä on siis uusi kuvausmatka.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016354 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.

354 katselua

354 katselua

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000354 katselua

JALASJÃ„RVI354 katseluaItsenäinen Jalasjärvi tunnettiin eteläisen Pohjanmaan porttina. Vuonna 2016 kävi ilmi, että paikallinen aikuiskoulutuskeskus oli saanut valtionapua väärin perustein. Valtio karhusi kunnalta 35 miljoonaa, mistä se ei selvinnyt. Edessä oli liitos Kurikan kanssa. Voi vain kuvitella, kuinka paljon tämä ylpeitä jalasjärveläisiä harmitti.
Syvästi isänmaallisen seudun sotilaita kaatui sodassa paljon. Sankarihaudoissa lepää 444 vainajaa.

Sotien päätyttyä Jalasjärvellä oli noin 13000 asukasta. Joukkoon liittyi pääasiassa lumivaaralaisia, joiden määräksi voi tilastoista arvioida 400-500. Maatalous oli kunnan pääelinkeino, joten peltoa oli. Tietoa siitä, paljonko evakkoväkeä muutti myöhemmin muualle, ei ole.

Aikakirjoista ei selviä, milloin siirtoväki paljasti muistomerkkinsä kirkon vierelle. Tyylistä ja haalistuneesta ulkoasusta voi päätellä, että 50-luvulla, ehkä sen alkupuolella.

Karjalaan jääneiden vainajien muistolle
Jalasjärven karjalaiset

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen