Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
lahdenpohja2.jpg
847 katselua
P1010399.JPG
Kirvun hautausmaa847 katselua
P1010400.JPG
Kirvun hautausmaa847 katselua
P7260270.JPG
Ihantala847 katseluaNäkymä muistomerkiltä
P7260275.JPG
Ihantalan kirkonmäki847 katselua
P5030179.JPG
847 katselua
2014-05-25-2331_sieklahti.jpg
Lumivaara 22-25.06.2014847 katseluaKuvattu Jaakkiman kirkon rappusilta Laatokan Sieklahdelle.
P3153450.JPG
?847 katselua
IMG_1894.JPG
Viipuri 1918-1944847 katseluaViipurin Pyöreä Torni.
Torni rakennettiin vuosina 1547-1550.
Kalvola.jpg
KALVOLA847 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.

Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.

Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)

”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
— Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
— Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.

Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
P1010438.JPG
Kirvun kirkon ympäristö, sankarivainajien muistomerkki846 katselua
Vyborg_22_3_07_010.jpg
Viipuri846 katselua
2599 tiedostoa 217 sivulla 66