 Katsotuimmat
|
935 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.935 katseluaPerusta, hieman tukevampi.
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014935 katseluaMatka alkaa Vaasasta illalla klo 22 perillä Lahdenpohjassa seuraavana päivänä n klo 12.
|
|
Viipuri 1918-1944935 katseluaTaulussa lukee: Tässä talossa toimi vuodet 1917—1918 toiminut työväen, talonpojan, sotilaiden edustajian ensimäisen neuvosto.
Taulun sijainti selviää kuvasta IMG_1978, taulu vasemmanpuoleisen talon seinässä.
|
|
Kirvun kirkon paikka934 katselua
|
|
Jääsken kirkonmäki934 katselua
|
|
934 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.934 katseluaKalevin mökki, Laatokan rannalla, Kojonlahdessa. kalevi rakensi mökin heti 90-luvun alussa. Taisi olla vuosi 1991 kun sai luvan mökkiä varten.
|
|
II luokka 1918. alarivissä kolmas vasemmalta äitini äiti Karin Neuvonen934 katselua
|
|
Viipuri 1918-1944934 katseluaAsunto.
|
|
KOKEMÄKI934 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.
Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.
50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.
Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.
Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.
Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
933 katseluaTulitikkumerkki Sortavalasta.
Kuvassa Karjalan silta
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
91 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
