|
Kurkijoki |
|
|
|
|
|
Kurkijoki Pitäjän keskuksesta on linnuntietä matkaa Käkisalmeen 40, Sortavalaan 60 ja Viipuriin 100 kilometriä. Naapuripitäjiä ovat lounaasta myötäpäivään Hiitola, Parikkala, Jaakkima ja Lumivaara. Pinta-ala ilman vesialueita oli 537 km2 vuonna 1939 ja asukkaita oli 10032 henkeä. Peltoa oli 10707 ha, kasvitarhaa 25 ha ja niittyä 467 ha. Teollisuutta oli vuonna 1895 perustettu osuusmeijeri sekä muutamia käsityöverstaita ja pajoja, joissa tehtiin mm. kutomatuotteita, luokkia ja hevospiiskoja. Tärkeimmät asutuskeskukset olivat Kirkonkylä, joka tunnettiin myös nimillä Kauppakylä ja Lopotti (Sloboda = Sloboda ven. = Kylä) sekä Elisenvaara. Kirkonkylän ja Elisenvaaran lisäksi pitäjään kuului 36 kylää. Kartanoita oli Suohovi Elisenvaaran aseman lähellä, Kurkijoki 16 km Elisenvaaran rautatieasemalta ja Tervu Laatokan rannalla, 28 km Elisenvaarasta. Yläkansakouluja oli 17, alakansakouluja samoin 17 sekä ruotsinkielinen kansakoulu Sorjossa. Kurkijoki tunnettiin erikoisesti maatalouskoulujen ja hevoskasvatuksen pitäjänä. Maamiesopisto perustettiin v.1874, Elisenvaaran maanviljelyskoulu vuonna v.1896 ja Itä-Karjalan karjanhoitokoulu vuonna 1904. Kirkonkylässä oli kunnanlääkäri, Kurkijoen piirin piirilääkäri ja eläinlääkäri. Apteekit oli kirkolla ja Elisenvaarassa. Säästöpankki oli perustettu v.1908. Elisenvaarassa oli Kansallis-Osake-Pankin konttori. Seurakunta muuttui Stolbovan rauhan (v.1617) jälkeen kreikkalaiskatolisesta luterilaiseksi. Viimeinen kirkko oli puusta ja tehty vv. 1878-80 F. A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Se paloi v.1991. Kreikkalaiskatolinen kirkko rakennettiin v.1933. Kreikkalaiskatolisia oli 322. Muinaismuistoiltaan Kurkijoki on rikas. Tuhannen vuoden takaisesta rautakautisesta korkeakulttuurista on tunnistettu seitsemän muinaislinnan paikkaa, joista 1800-luvun lopun kaivauksissa (Theodor Schvindt) löytyi erittäin runsas suomalaisperäinen esineistö. Tunnetuimmat ovat Lopotin linnamäki kirkonkylän keskustassa sekä Hämeenlahden linnavuori. Myöhemmiltä ajoilta on tiedossa vanhoja kreikkalaiskatolisten kirkkojen paikkoja. 1600-luvun lopulla Kurkijoella oli muutaman vuoden ajan kaupunkioikeudet. |
|
|
|
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan Liitto ry. v. 2004 |
|
|
|
|
