|
Metsäpirtti |
|
 |
|
|
Asukasluku 4882 asukasta v. 1939, pinta-ala 187 km2, peltoala 6000 ha eli 32 % pinta-alasta. Metsäpirtti mainitaan 1500-luvulla kyläkuntana. Erotettiin Sakkolasta eri kappeliksi 1690-luvulla. Tuli itsenäiseksi seurakunnaksi v.1894.
Pitäjä ulottuu Laatokan rantaa pitkin vanhalta Venäjän rajalta Taipaleenjoen pohjoispuolelle. Maa on kauttaaltaan tasaista tai pehmeästi aaltoilevaa. Kallioita ei ole ensinkään. Vain matalat moreenikummut ja hiekkapenkereet antavat seudulle vaihtelua.
Maatalouden ohella oli kalastus tärkeä elinkeino. Käytetyimpiä kalastuspaikkoja olivat Valkianenä, Saunasaari, Lotteensaari, Törötinranta, Tapparinranta ja Taipale. Taipaleenjoen kalastusoikeus kuului valtiolle. Sieltä saatiin runsaasti lohta ja Laatokasta muikkuja eli mujeita, siikoja ja nieriää. Venäjänvallan aikana täältä lähetettiin runsaasti kalaa ja karjantuotteita Pietariin. Itsenäisyyden aikoina viljan, sokerijuurikkaan, porsaiden, lohen, siian, nieriän ym. kalojen vientiä Viipuriin, Helsinkiin ja Tukholmaan asti.
Saunasaaren tienoilta suuntautuu lentohiekkakenttiä rannikon suuntaisesti melkein katkeamatta Taipaleenjoen suulle asti. Paikoin erottavat lentohiekkavalleja toisistaan jopa 300 m leveät suokaistat. Yksittäiset särkät kohoavat tavallisesti 1-2 m yli ympäristön, mutta saattavat toisinaan saavuttaa 5 m:n korkeuden.
Pitäjästä on löydetty kolmatta sataa kivikauden esinettä, niistä huomattava osa Suvannon vesijätöistä. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan Liitto ry. v. 2004 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|