|
Karjalan vaakunan historiaa
Puhuttaessa Karjalan vaakunasta, tulee jokaiselle mieleen miekkaa ja
sapelia pitävät käsivarret toisiaan vasten punaisella pohjalla. Karjalan
vaakuna lienee tunnetuin Suomen maakuntavaakunoista. Etelä-Karjalan
museossa Lappeenrannassa oli kesällä 2002 pienoisnäyttely, joka kävi läpi
Karjalan vaakunan historiaa. Heraldikko Kari K. Laurla Espoosta esitteli
näyttelyä.
- Karjalan väreistä käydään tällä hetkellä enemmänkin keskusteluja, mitkä
ovat ne oikeat värit. Vaakuna ei niinkään paljon herätä ristiriitaa.
Vaakunoita pidetään byrokratiaan kuuluvina. Omaan lipputankoon vedettävät
isännänviirit herättävät voimakkaampia tunteita. Viirit ovat mielestäni
liikemiesten hyvä oivallus saada lippuja myydyksi, totesi Laurla
esitellessään seinälle asetettuja eri viirivaihto-ehtoja.
Karjalan vaakunan pitkä historia
Karjalan vaakunan olemassaolon varhaisimmat lähteet löytyvät 1550-luvun
puolestavälistä. Varhaisin säilynyt kuva vaakunasta on vuodelta 1562.
Vaakunan kruunun kerrotaan kuvaavan Karjalaa, josta länsi ja itä, miekka
ja sapeli, kiistelevät.
Miekka muuttui sapeliksi 1600-luvulla. Venäjä liitti 1700-luvulla Karjalan
alueisiinsa. Karjalalle suunniteltiin valppautta symbolisoiva
kurkivaakuna, aihe siirtyi vuosisadan lopulla Käkisalmen vaakunaan.
1800-luvulla miekka ja sapeli palasivat vaakunan käsivarsien pideltäviksi.
Toisen maailmansodan jälkeen ja uusien läänien synnyttyä Pohjois-Karjalan
lääni sai vaakunakseen koko Karjalan vaakunan. Kymen läänin vaakunassa
esiintyivät sekä Karjalan että Kymenlaakson vaakunat. Nykyisin Karjalan
vaakuna on osana sekä Etelä-Suomen että Itä-Suomen läänin vaakunaa.
Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntaliitoilla on myös omat vaakunansa.
- Olen sitä mieltä, että Etelä-Karjalan pitäisi ottaa takaisin käyttöönsä
perinteinen Karjalan vaakuna, joka nykyään edustaa Pohjois-Karjalaa.
Pitäisi huomioida, että vaakuna edusti Etelä-Karjalaa sentään jo
1500-luvulta. Pohjois-Karjalalle oikeampi valinta olisi vanhan Käkisalmen
läänin vaakuna, jonka kuva esittää palavaa linnaa.
- Heraldikkona en pidä tästä Etelä-Karjalan nykyisestä maakuntaliiton
lanseeraamasta vaakunasta. Perusidea on hyvä, mutta miksi vaakunasta on
jätetty pois Karjalaa kuvaava kruunu, pohdiskeli Laurla esitellessään
vaakunoitten kuvia.
- Koska vaakunoita ei voi rekisteröidä, on sen käyttö melko kirjavaa.
Huonoin käyttöpaikka Karjalan vaakunalle mielestäni on pullonkorkki, jonka
näkee useasti maassa tallottavana, totesi Kari K. Laurla.
Näyttely oli koottu yhteistyössä Collegium Heraldicum Fennicum ry:n kanssa
yhdistyksen sekä Etelä-Karjalan museon kokoelmista. Vitriineihin oli
koottu muun muassa erilaisia pöytälippuja, kunniamerkkejä, jetoneita sekä
sinettejä joissa Karjalan vaakuna on esillä. Karjalan vaakunan historiaa
esitettiin ensimmäisestä säilyneestä piirroksesta aina tähän päivään
saakka.
Kirjoittaja on
Karjala-lehden toimittaja Paula Kiviluoma. Kirjoitus on julkaistu Karjala-lehdessä v. 2002
|
