Karjalan vaakunan historiaa

Puhuttaessa Karjalan vaakunasta, tulee jokaiselle mieleen miekkaa ja sapelia pitävät käsivarret toisiaan vasten punaisella pohjalla. Karjalan vaakuna lienee tunnetuin Suomen maakuntavaakunoista. Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa oli kesällä 2002 pienoisnäyttely, joka kävi läpi Karjalan vaakunan historiaa. Heraldikko Kari K. Laurla Espoosta esitteli näyttelyä.
- Karjalan väreistä käydään tällä hetkellä enemmänkin keskusteluja, mitkä ovat ne oikeat värit. Vaakuna ei niinkään paljon herätä ristiriitaa. Vaakunoita pidetään byrokratiaan kuuluvina. Omaan lipputankoon vedettävät isännänviirit herättävät voimakkaampia tunteita. Viirit ovat mielestäni liikemiesten hyvä oivallus saada lippuja myydyksi, totesi Laurla esitellessään seinälle asetettuja eri viirivaihto-ehtoja.

Karjalan vaakunan pitkä historia

Karjalan vaakunan olemassaolon varhaisimmat lähteet löytyvät 1550-luvun puolestavälistä. Varhaisin säilynyt kuva vaakunasta on vuodelta 1562. Vaakunan kruunun kerrotaan kuvaavan Karjalaa, josta länsi ja itä, miekka ja sapeli, kiistelevät.


Miekka muuttui sapeliksi 1600-luvulla. Venäjä liitti 1700-luvulla Karjalan alueisiinsa. Karjalalle suunniteltiin valppautta symbolisoiva kurkivaakuna, aihe siirtyi vuosisadan lopulla Käkisalmen vaakunaan. 1800-luvulla miekka ja sapeli palasivat vaakunan käsivarsien pideltäviksi.


Toisen maailmansodan jälkeen ja uusien läänien synnyttyä Pohjois-Karjalan lääni sai vaakunakseen koko Karjalan vaakunan. Kymen läänin vaakunassa esiintyivät sekä Karjalan että Kymenlaakson vaakunat. Nykyisin Karjalan vaakuna on osana sekä Etelä-Suomen että Itä-Suomen läänin vaakunaa. Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntaliitoilla on myös omat vaakunansa.
- Olen sitä mieltä, että Etelä-Karjalan pitäisi ottaa takaisin käyttöönsä perinteinen Karjalan vaakuna, joka nykyään edustaa Pohjois-Karjalaa. Pitäisi huomioida, että vaakuna edusti Etelä-Karjalaa sentään jo 1500-luvulta. Pohjois-Karjalalle oikeampi valinta olisi vanhan Käkisalmen läänin vaakuna, jonka kuva esittää palavaa linnaa.


- Heraldikkona en pidä tästä Etelä-Karjalan nykyisestä maakuntaliiton lanseeraamasta vaakunasta. Perusidea on hyvä, mutta miksi vaakunasta on jätetty pois Karjalaa kuvaava kruunu, pohdiskeli Laurla esitellessään vaakunoitten kuvia.


- Koska vaakunoita ei voi rekisteröidä, on sen käyttö melko kirjavaa. Huonoin käyttöpaikka Karjalan vaakunalle mielestäni on pullonkorkki, jonka näkee useasti maassa tallottavana, totesi Kari K. Laurla.
Näyttely oli koottu yhteistyössä Collegium Heraldicum Fennicum ry:n kanssa yhdistyksen sekä Etelä-Karjalan museon kokoelmista. Vitriineihin oli koottu muun muassa erilaisia pöytälippuja, kunniamerkkejä, jetoneita sekä sinettejä joissa Karjalan vaakuna on esillä. Karjalan vaakunan historiaa esitettiin ensimmäisestä säilyneestä piirroksesta aina tähän päivään saakka.
 

Kirjoittaja on Karjala-lehden toimittaja Paula Kiviluoma. Kirjoitus on julkaistu Karjala-lehdessä v. 2002

 

Paluu päävalikkoon