 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|
Viipuri 1918-1944234 katseluaKempin esikunta.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi ja Bäckman yrittivät huonolla menestyksellä ryhmittää puolustusta ensin Patterinmäen alueelle ja sen jälkeen Linnansalmen taakse. Asemat saatiin vakautettua vasta Kivisillansalmen taakse. Pohjoismaiden Yhdyspankin rakennus etualalla, komentopaikka oli rakennuksen holvissa”
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944234 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.”
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944233 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
|
|
Viipuri 1918-1944233 katseluaViipurin kenttähautausmaa kirkon pihassa.
”Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.” Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944232 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944232 katseluaViipurin Maaseurakunnan sotilashautausmaa.
|
|
Viipuri 1918-1944232 katseluaViipurin Kellotorni.
Rakentamisvuosi n 1435-1445.
Kellotorni on ollut useanvuoden jo korjauksessa.
|
|
Viipuri 1918-1944231 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] – 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944231 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Jaakko Häkli
Wikipedia kertoo:
Wikipedia kertoo:
”Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki – 28. toukokuuta 1902) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana. Hän toimi pitkään talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana ja oli lisäksi innokas taiteiden sekä kansansivistystyön tukija, vaikka onkin myöhemmin jäänyt Suomen merkittävimpiin mesenaatteihin kuuluvan liikekumppaninsa Juho Lallukan varjoon.” Jatka lukemista Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944231 katseluaViipurin Taidemuseo.
Wikipedia kertoo:
"Museon ja taidekoulun rakennus valmistui vuonna 1930, ja sen on suunnitellut Uno Ullberg.
Valmistuttuaan rakennus toimi museona talvisodan alkamiseen saakka eli vuoteen 1939. Toisen maailmansodan aikana Viipurin Taiteenystävien kokoelmat evakuoitiin Viipurista muualle ja sijoitettiin myöhemmin valmistuneisiin Lahden taidemuseoon ja Hämeenlinnan taidemuseoon sekä Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrannassa."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944229 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944229 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
