 Katsotuimmat
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015577 katseluaVesiportinkadun rakennuksia
|
|
577 katseluaLumivaaran kirkon "polttoyritys"
|
|
SAVITAIPALE577 katseluaSavitaipale teki vaikutuksen. Etelä-Karjala on kaunista aluetta ja kunnan kirkko — Josef Stenbäckin piirtämä — on hieno. Se toimikin talvisodan aikana evakuoitujen tuomiokirkkona. Myös Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli, piispa, lääninhallitus ja hovioikeus siirtyivät tänne.
Savitaipale kuului sotien aikaan ja niiden jälkeen Kuopion lääniin.
Vuonna 1951 asukasluku oli 7500, josta se on sittemmin pudonnut puoleen. Väkimäärän väheneminen näkyy tiettynä väljyytenä. Tänne mahtuisi enemmänkin asukkaita. Keskusta ei kuitenkaan näytä mitenkään rapistuneelta. Ollaan Lappeenrannan työssäkäyntialueella. Kunta on satsannut luontomatkailuun ja Partakosken kautta myös veneilyyn.
Siirtoväen sijoitussuunnitelmassa Savitaipaleelle asutettiin säkkijärveläisiä, tarkemmin sanottuna Ylä-Hämeen, Lahtialan ja Santajoen kylien asukkaita. Olkkolan kartanolta lunastettiin maata 140 hehtaaria. Tulokkaita ei näytä olleen kovin paljon, koska vuoden 1948 väestötilaston mukaan heidän osuutensa kuntalaisista oli vain 3-7%. Numeroiksi muutettuna tämä olisi n. 200-400.
Savitaipaleen Siirtokarjalaiset r.y. paljasti muistokiven kirkon vierelle vuonna 1959. Sen teksti niin kulunut niin vaikeaselkoiseksi, että sitä pitäisi selventää:
"Poveen kauniin Karjalan maan/ jäivät rakkaat rajojen taa/ muistojen kannel helkähtää/ kaikesta Luojaa kiittämään."
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015576 katseluataide- ja piirustuskoulun rappuset
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015576 katseluaIllallisella Viipurin Pyöreässä Tornissa
|
|
576 katselua
|
|
576 katselua
|
|
576 katseluaLumivaaran sankarihautausmaa
|
|
576 katseluaAhinkoski
|
|
POHJA576 katseluaLäntisen Uudenmaan Pohja — ruotsiksi Pojo — oli ruotsinvallan aikana yksi maamme alueen tärkeimmistä teollisuuskeskuksista. Sinne perustettiin 1600-luvulla oli kolme ruukkia — Antskog, Billnäs ja Fiskars.
Hieno harmaakivikirkko rakennettiin jo 1400-luvun jälkipuolella. Vaikka Pohja sulautui uuteen, suureen Raaseporiin v. 2009, on se hyvin omaleimainen paikka. Nimensä se on saanut sijainnistaan pitkän, vuonomaisen lahden pohjukassa.
Rannikkoruotsalaisena paikkana Pohja ei ollut siirtoväen asutussuunnitelmassa, mutta niin vain sinne evakkoja hakeutui. Vuoden 1948 väestötilastosta voi päätellä, että jopa 500-600. Ehkäpä juuri metalliteollisuuden palvelukseen. On huomattava, että vuonna 1950 "pohjalaisista" puhui suomea joka kolmas. Väkiluku oli tuolloin 6900. Kunnallisen itsenäisyyden loppuessa luku oli pudonnut kahdellatuhannella.
Harmaakivikirkon lähistöllä, harvinaisen hienolla paikalla on Hankoniemen Karjalaiset ry:n pystyttämä evakkopaasi. Hankkeen takana on ollut yhdistyksen pj. Riku Hyvönen.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
SAHALAHTI576 katseluaItsenäisen Sahalahden tie päättyi v. 2005 kuntaliitoksen länsinaapuri Kangasalan kanssa. Pitäjän itu ilmaantui historiaan jo 1500-luvulla, jolloin sen seurakunta itsenäistyi Pälkäneestä. Sotien jälkeen evakko-omistukseen päätynyt Saarioisten kartano nosti kunnan aterioivan Suomen kansan kartalle. Liikeyrityksen takana oli Pälkjärven evakkoja — Aukusti Asko Avoniuksen veljenpoikia. Sijoitussuunnitelman mukaisesti Sahalahdelle sijoitettiin kivennapalaisia.
Ehkä yhdentoista kunnan alueelle hajaantuneet entiset kivennapalaiset eivät aktiivivuosinaan ehtineet kokemuksiaan taltioida, eikä myöhemmin enää ollut muistelijoita. Niinpä Sahalahdelle tulleista ei merkintöjä löydy. Kunnassa oli 50-luvun alussa noin 2000 asukasta, ja näppituntumalla voisi arvioida että evakkoja tänne tuli ehkä kaksisataa.
Vuonna 1957 paljastettiin kirkkomaalle kookas muistokivi rajan taakse haudatuille. Siihen hakattu psalmin jae kuuluu näin:
"Sinä olet antanut vaikeita vuosia ja monia ahdistuksen aikoja, mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, syvyyksistä sinä minut nostat."
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016575 katseluaLuovutetun Karjalan pitäjät esittäytyy. Kuvassa Lumi-Säätiön pj Kari Rapo.
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
175 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
