Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
Lammi.jpg
LAMMI3 katseluaKun Lammia kiertelee, ei maisemista näy sellaista ankeutta tai köyhyyttä, josta voisi päätellä että tämän vanhan pitäjän oli pakko liittyä Hämeenlinnaan vuonna 2009. Keskusta on vähän tylsällä tavalla moderni. Vanhaa talokantaa löytyy heti kun poistuu matalien tasakattorakennusten alueelta. Nykyinen Lammin pitäjä on hyvällä paikalla Tampere-Lahti-tien varrella ja se tunnetaan Evon biologisesta tutkimusasemasta. Hieno kivikirkko on nykytiedon mukaan rakennettu 1500-luvun alussa. Se vahingoittui kansalaissodan aikana, mutta onneksi korjattiin.

Karjalaisten tuloa Lammille oli hiukan vaikea jäljittää. Aiheesta on tehty tutkielma, mutta verkosta sitä ei löytynyt. Väestötilastoista päätellen tulijoita olisi ollut 700-800. Tiedossa on, että heitä tuli Äyräpäästä ja Kivennavalta. Jälkimmäiset näyttävät olevan edelleen aktiivisia, ja olihan heitä enemmän kuin monen pienen kunnan asukkaita. Vuonna 1954 evakkoväki paljasti Veikko Leppäsen veistämän reliefimuistomerkin kirkon vierelle. Leppäsen töitä on Kanta-Hämeessä enemmänkin, ja niihin palataan vielä. Tällä sivustolla aiemmin esitelty Toijalan muistomerkki on hänen tekemänsä.
Kiven alaosaan on kilkuteltu teksti: Karjalaan jääneiden vainajain muistoksi Lammin karjalaiset 1954.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Kiikkala.jpg
KIIKALA2 katseluaSaloon v. 2009 liitetyn Kiikalan historia palautuu kauas keskiajalle. Se on aina ollut vaurasta maanviljelysseutua, mutta myös pitkään toiminut Johannislundin lasitehdas toi sinne työtä. Väestökato kuitenkin kuihdutti sitä niin, että sotienjälkeisen ajan neljästätuhannesta asukkaasta oltiin kuntaliitoksen aikoihin tultu alle kahteentuhanteen.

Kiikalan asutettiin kanneljärveläisiä, mutta löytyy myös maininta Uudeltakirkolta saapuneista. Tilastoista voi tulijoiden määräksi arvioida 400-450. He paljastivat tämän näyttävän muistokiven vanhan kirkon vierelle v. 1957.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Kouvola.jpg
KOUVOLA2 katseluaNykyään Kouvola on maantieteellisesti mahtava – Luxemburgia suurempi – kaupunki, johon vuoden 2009 alussa sulautuivat Anjalankoski (varhemmin Anjalan ja Sippolan liitosta syntynyt), Kuusankoski, Elimäki, Jaala sekä vanha emopitäjä Valkeala.
Sotien jälkeen se oli jotain aivan muuta – 10000 asukkaan kauppala, joka tuon hallintomuodon mukaisesti keskittyi kauppaan ja liikenteeseen. Liittyihän sen syntykin (v.1922) Kymintehtaan yhteyksien hoitamiseen rautateitse, sekä koskivoiman luomiseen ja ylläpitoon.

Jälleenrakennusaika tarvitsi hallintoa ja työväkeä. Siirtoväkeä tuli Kouvolaan luultavasti hyvinkin monesta paikasta, mutta säkkijärveläiset näyttävät olleen runsaslukuisin ryhmä. Vuoden 1948 väestötilasto kertoo tulijoiden määräksi "16-36%" väkiluvusta, mikä numeroina merkitsee 1600-3600. Totuus on luultavasti lähempänä tuon haarukan alareunaa.

Kun siirtoväki oli asettunut aloilleen, tuli aika paljastaa muistokivi rajan taakse haudatuille. Paikaksi valikoitui Vanha hautausmaa ja ajankohdaksi v. 1953. Massiivisen veistoksen raamatunsitaatti kuuluu näin: "Vähäksi silmänräpäykseksi minä hylkäsin sinut, mutta minä kokoan sinut jälleen suurella laupeudella."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Luhanka.jpg
LUHANKA2 katseluaPäijänteen itärannalla, Jyväskylästä etelään sijaitsee Luhanka, joka on 700 asukkaansa voimin koko Manner-Suomen vähäväkisin kunta. Se pärjäilee mökkikansan maksamilla kiinteistöveroilla ihan mukavasti, eikä ole aikeissa liittyä esim. Sysmään, josta se aikanaan irtaantui. Vietin siellä kaksi yötä, ja voin sanoa nauttineeni seudun rauhallisuudesta.

Sotien jälkeen Luhankaan osoitettiin vuoksenrantalaisia. Tilaistoista voi heidän määräkseen arvioida 200-250. Maanviljelys ja kalastus olivat tulokkaiden tärkeimmät tulonlähteet. Vuonna 1966 he paljastivat erikoisen hienon muistomerkin Josef Stenbäckin piirtämän valtavan kirkon vierelle. Kiven veistäjää ei tietoverkko kertonut, joten tieto otetaan ilolla vastaan. Kivi on vinossa, joten kuvassa ei ole teknistä vikaa. Psalmista otettu teksti riipaisee.

"Syvyydestä minä huudan sinua Herra."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Savitaipale.jpg
SAVITAIPALE1 katseluaSavitaipale teki vaikutuksen. Etelä-Karjala on kaunista aluetta ja kunnan kirkko – Josef Stenbäckin piirtämä – on hieno. Se toimikin talvisodan aikana evakuoitujen tuomiokirkkona. Myös Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli, piispa, lääninhallitus ja hovioikeus siirtyivät tänne.

Savitaipale kuului sotien aikaan ja niiden jälkeen Kuopion lääniin.
Vuonna 1951 asukasluku oli 7500, josta se on sittemmin pudonnut puoleen. Väkimäärän väheneminen näkyy tiettynä väljyytenä. Tänne mahtuisi enemmänkin asukkaita. Keskusta ei kuitenkaan näytä mitenkään rapistuneelta. Ollaan Lappeenrannan työssäkäyntialueella. Kunta on satsannut luontomatkailuun ja Partakosken kautta myös veneilyyn.

Siirtoväen sijoitussuunnitelmassa Savitaipaleelle asutettiin säkkijärveläisiä, tarkemmin sanottuna Ylä-Hämeen, Lahtialan ja Santajoen kylien asukkaita. Olkkolan kartanolta lunastettiin maata 140 hehtaaria. Tulokkaita ei näytä olleen kovin paljon, koska vuoden 1948 väestötilaston mukaan heidän osuutensa kuntalaisista oli vain 3-7%. Numeroiksi muutettuna tämä olisi n. 200-400.

Savitaipaleen Siirtokarjalaiset r.y. paljasti muistokiven kirkon vierelle vuonna 1959. Sen teksti niin kulunut niin vaikeaselkoiseksi, että sitä pitäisi selventää:
"Poveen kauniin Karjalan maan/ jäivät rakkaat rajojen taa/ muistojen kannel helkähtää/ kaikesta Luojaa kiittämään."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Tarvasjoki.jpg
TARVASJOKI1 katseluaHämeen Härkätien varrella oli vuoteen 2015 asti Tarvasjoen kunta, joka ajautui sotekustannusten takia pakkoliitokseen Liedon kanssa. Maisemat ovat niin agraarisia, että on vaikea uskoa Turun olevan vain reilun 30 kilometrin päässä. Asukkaita oli itsenäisen kunnan alueella parituhatta. 'Tarvas' muuten tarkoittaa metsäkaurista, joka kunnan vaakunassa nousee joesta.

Tarvasjoki oli yksi niistä pitäjistä, joihin saapui Kuolemajärveltä pois passitettuja. 40-luvun lopun väestötilastoista voi päätellä tulijoiden määräksi 300-400. On luontevaa olettaa, että suuri osa tulijoista oli maanviljelijöitä, koska suurempaa teollisuutta ei alueella ollut. Siirtoväki paljasti muistomerkkinsä rajan taakse haudatuille vuonna 1959. Se on aivan vuonna 1779 valmistuneen kirkon vieressä. Tyylikkäästi patinoituneeseen kiveen on kilkuteltu tuttu teksti:
"Karjalan multahan jäivät rakkaaseen/ sukupolvet töineen ja toiveineen/ mut uskon, ristin ja kanteleen/ he lahjaksi jättivät lapsilleen."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Loviisa.jpg
LOVIISA1 katseluaRuotsin ja Venäjän väliset vihollisuudet siirtelivät valtakuntien rajaa toistuvasti. Turun rauhassa v. 1743 raja siirtyi Kymijoen länsihaaraan, mistä seurasi Haminan menetys. Meripuolustus vaati uuden kaupungin perustamista. Hetken aikaa Degerbynä tunnettu paikka nimettiin Loviisaksi kuninkaan puolison kunniaksi v. 1752.

Uusimman ajan kuntaliitokset ovat laajentaneet Loviisaa Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään suuntaan. Asukasluku on nykyisellään n. 17000.

Sotien jälkeen tämän idyllisen pikkukaupungin 4400 asukkaasta kolme neljäsosaa puhui ruotsia, eikä se siten kuulunut siirtoväen asutussuunnitelmaan. Siellä oli kuitenkin satama ja jonkunlaista teollisuutta, ja sinne hakeutui omin päin arviolta parisataa evakkoa, arvatenkin joka puolelta Karjalaa. Rannikkopaikkana se veti varmasti puoleensa esim. koivistolaisia.

Wikipedia ei tiennyt Loviisan uudelle hautuumaalle pystytetystä evakkojen muistokivestä, vaan tieto tuli paikalliselta karjalaseuralta. Veistos paljastettiin vasta v. 1980. Sen loihti silloinen kaupunginarkkitehti Elmar Badermann, joka näyttää olleen suuri persoona. Hän mm. esti eräiden historiallisesti arvokkaiden puutalojen purkamisen, ärsyttäen sillä paikallisia mahtimiehiä.

Muistomerkki on tyyliltään hieman militäärinen, mutta näkemistäni ehdottomasti hienoimmasta päästä. Laatassa on teksti: "Karjalaan jääneiden vainajien muistolle – Loviisan seudun karjalaiset 1980".

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
 
2599 tiedostoa 217 sivulla 217