 Katsotuimmat
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.854 katseluaLaatokka, Kojonlahti
|
|
Uuno Neuvosen vaimo Siiri os. Porkka854 katselua
|
|
Viipuri 1918-1944854 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] — 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944854 katseluaLinnansilta 1944.
Wikipedia kertoo:
”Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
MARTTILA854 katseluaMarttila sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Turusta koilliseen. Kulkurille osoittamastaan laupeudesta pyhimykseksi korotettu Martinus antoi nimensä tälle agraariselle pitäjälle, joka voisi hyvin antaa kasvot vilja-Suomelle. Se sijaitsee Paimionjoen ja sitä seurailevan Hämeen härkätien varrella. Sen väkiluku on pudonnut kulta-aikojen kolmesta tuhannesta kahteen.
Olen pienen ikäni koettanut ymmärtää Suomen kahta äärtä — itää ja länttä. Kun juuret ovat idässä ja joutuu syntymään lännessä (Porissa), on aineistoa kertynyt. Jos jonkun oivalluksen kiteyttäisi, se olisi vastakohta läntisen omavaraisuuden ja itäisen yhteisöllisyyden välillä. Jos haluaa perustaa kahvilan tai parturin, se kannattaa tehdä idässä. Lännessä kun tukat leikataan ja kaffet nautitaan kotona. Myös perhe- ja sukukäsitykset eroavat suuresti. Lännessä ihmeteltiin siirtoväen suuria sukuja, joissa sedänkumminkaimatkin kuuluivat joukkoon — yhteisöllisyyttä sekin.
Vuoden 1948 väestötilaston perusteella marttilalaisista 10-16% oli siirtoväkeä. Numeroiksi muutettuna saataisiin tulijoiden luvuksi 300-480. Suurin osa omavaraisten talonpoikien maille tulleista evakkoista oli Uudeltakirkolta, mutta Räisälä-seuran sivuilta löytyy tieto, että Humalaisten kylästä saapui Marttilaan "toistakymmentä perhettä". Tästä joukosta sukeutui ajan myötä merkittäviä kunnallisia vaikuttajia.
Siirtoväki paljasti kirkon vierelle muistokiven rajan taakse haudatuille vuonna 1955. Kivinen risti on samaa tyyppiä kuin läheisessä Oripäässä.
"Meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa."
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
853 katseluaTulitikkumerkki Sortavalasta.
Kuvassa Karjalan silta
|
|
Ihantala853 katseluaSankarivainajien muistomerkki taaempana
|
|
Jääsken kirkonmäki853 katseluaNälkään kuolleiden muistomerkki
|
|
853 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
853 katselua
|
|
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa853 katseluaJuhlien yksi kohokohta on juhlakulkue.
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015853 katseluaMuistomerkki
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
84 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
