 Katsotuimmat
|
?722 katselua
|
|
RAUMA722 katseluaKarjalaisten kesäjuhlien piti olla Raumalla v. 2021, mutta uusi vuosi tuo uuden yrityksen. Päivämäärä on 17.-19.6.2022. Ainakin kuumana kesänä 1988 täällä juhlittiin myös.
Olen se omituinen porilainen, joka on aina viihtynyt Raumalla. Tämä länsirannikon persoonallisin kaupunki tuli taannoin kakkossijalle, kun suomalaisia pyydettiin arvottamaan paikkakuntia myönteisten mielikuvien pohjalta.
Rautakautisen germaaniasutuksen pohjalle syntyi aikojen saatossa eriskummallista murretta puhuvien, merihenkisten asukkaiden yhteisö, johon myös Karjalan evakot sopeutuivat paremmin kuin moneen muuhun paikkaan. Raumalla ei oikestaan koe olevansa Länsi-Suomessa, koska murteenkin sanotaan syntyneet lukuisten kielten sekametelisoppana. Ihmiset ovat välittömämpiä kuin lännessä yleensä, mihin on tietysti osaltaan vaikuttanut myös karjalaisuus.
Rauma ei näytä olleen siirtoväen sijoituskaaviossa, joten sinne hakeuduttiin omin päin, työmarkkinoiden vetämänä. Sotakorvaukset työllistivät; täällä rakennettiin mm. laivoja. Tiedossa on, että Viipurista ja Koivistolta tultiin; räisäläisiä saapui satamäärin. Tilastoista voi päätellä tulijoiden määräksi ainakin 1500, mutta maalaiskunta mukaanluettuna 2000 ei liene kaukana totuudesta. Tämän joukon jälkeläiset pyörittävät karjalaseuraa, joka näyttää edelleen olevan yksi aktiivimmista.
Hautausmaalle paljastettiin vanhan kotiseudun multiin kätkettyjä muistava kivi v. 1954.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
721 katseluaTulitikkumerkki Sortavalasta.
Kuvassa Karjalan silta
|
|
Jääski721 katselua
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.721 katseluaPerusta, hieman tukevampi.
|
|
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.721 katselua
|
|
Kuvassa myös Toivo Neuvonen721 katselua
|
|
Nurmela721 katseluaLypsyllä
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001721 katseluaKyseessä on Salmenkaitajoki Muolaan ja Äyräpään pitäjien rajalla. Kuoharia siinä poksautettiin.
|
|
Viipuri 1918-1944721 katseluaViipurin rautatieasema.
Wikipedia kertoo:
Viipurin ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1870 samaan aikaan Riihimäki—Pietari-radan kanssa. Sen käytyä vanhanaikaiseksi 1800-luvun lopulla, suunnittelivat uuden asemarakennuksen arkkitehdit Eliel Saarinen ja Herman Gesellius. Graniittinen asemarakennus valmistui lopullisesti vuonna 1913[1], mutta tuhoutui jatkosodassa vuonna 1941.
Vuonna 1913 käyttöön otettu asemarakennus muistutti julkisivultaan erittäin paljon Eliel Saarisen toista luomusta, Helsingin rautatieasemaa. Kun Helsingissä pääsisäänkäyntiä koristaa sen molemmilla puolilla kaksi miespatsasta, Viipurissa pääsisäänkäynnin molempia reunuksia koristi kaksi pylväille nostettua karhuhahmoa.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
720 katselua
|
|
720 katselua
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
95 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
