 Katsotuimmat - User galleries
|
Riippa505 katseluaVaari asui täällä poikansa Einon luona kuolemaansa asti..
|
|
505 katseluaTalkoot sankarihautausmaalla.
|
|
KIIKALA505 katseluaSaloon v. 2009 liitetyn Kiikalan historia palautuu kauas keskiajalle. Se on aina ollut vaurasta maanviljelysseutua, mutta myös pitkään toiminut Johannislundin lasitehdas toi sinne työtä. Väestökato kuitenkin kuihdutti sitä niin, että sotienjälkeisen ajan neljästätuhannesta asukkaasta oltiin kuntaliitoksen aikoihin tultu alle kahteentuhanteen.
Kiikalan asutettiin kanneljärveläisiä, mutta löytyy myös maininta Uudeltakirkolta saapuneista. Tilastoista voi tulijoiden määräksi arvioida 400-450. He paljastivat tämän näyttävän muistokiven vanhan kirkon vierelle v. 1957.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
PYHTÄÄ505 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014504 katseluaSorolan saari, Annalan sahan jäänteitä.
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015504 katseluaTaide ja piirustuskoulun naapurissa.
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015504 katseluaSuomalaisaikainen stadion Patterinmäen kupeessa.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001504 katseluaKäkisalmen asema
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001504 katseluaIhantalan hautausmaan muistomerkki
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014503 katseluaKivipankki ja sen perustaja. Jokainen Linnavuorelle kiipeävä on velvollinen tuomaan kiven tähän kivipankkiin kertomaan perinteen ylläpitämisestä. Kivi kannattaa ottaa alahaalta. Kivipankki on perustettu 90-luvulla.
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014503 katseluaLaatokalla matkalla Lahdenpohjasta Lumivaaraan.
|
|
503 katselua
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
152 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
