Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Etusivu > User galleries

Katsotuimmat - User galleries

Suomi 100, luovutetussa Karjalassa817 katseluaKävimme Suomi 100 tapahtuman yhteydessä myös Ruskealan sankarihautausmaalla sytyttämässä kynttilät.

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015816 katseluaKenttähautausmaan muistomerkki, Varuskuntakirkon luona

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015816 katseluaNäkymä Viipurin linnan tornista.

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015816 katseluaViipurin kirjasto, Aallon aallot katossa.

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015816 katseluaIllallisella Viipurin Pyöreässä Tornissa, hyvää oli.

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001816 katseluaLaatokan rantaa lähellä Käkisalmea. Paikka taisi olla Porkanniemeä

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001816 katseluaLaatokan rantaa lähellä Käkisalmea. Paikka taisi olla Porkanniemeä. Vas Antti Juutilainen, keskellä Harry Jääskeläinen ja oikeanpuolinen nimeä en muista.

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001816 katseluaPortinhoikan venäläisten perustama sankarihautausmaa

POHJA816 katseluaLäntisen Uudenmaan Pohja — ruotsiksi Pojo — oli ruotsinvallan aikana yksi maamme alueen tärkeimmistä teollisuuskeskuksista. Sinne perustettiin 1600-luvulla oli kolme ruukkia — Antskog, Billnäs ja Fiskars.

Hieno harmaakivikirkko rakennettiin jo 1400-luvun jälkipuolella. Vaikka Pohja sulautui uuteen, suureen Raaseporiin v. 2009, on se hyvin omaleimainen paikka. Nimensä se on saanut sijainnistaan pitkän, vuonomaisen lahden pohjukassa.

Rannikkoruotsalaisena paikkana Pohja ei ollut siirtoväen asutussuunnitelmassa, mutta niin vain sinne evakkoja hakeutui. Vuoden 1948 väestötilastosta voi päätellä, että jopa 500-600. Ehkäpä juuri metalliteollisuuden palvelukseen. On huomattava, että vuonna 1950 "pohjalaisista" puhui suomea joka kolmas. Väkiluku oli tuolloin 6900. Kunnallisen itsenäisyyden loppuessa luku oli pudonnut kahdellatuhannella.

Harmaakivikirkon lähistöllä, harvinaisen hienolla paikalla on Hankoniemen Karjalaiset ry:n pystyttämä evakkopaasi. Hankkeen takana on ollut yhdistyksen pj. Riku Hyvönen.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen