Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
P9160109.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.969 katseluaMökille uudet raput odottaa asennusta, made in Finland.
P9180412.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.969 katseluaLaatokka
IMG_1956b.JPG
Viipuri 1918-1944969 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Wikipedia kertoo:
Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
P1010392.JPG
Räisälä968 katselua
P7260281.JPG
Ihantalan kirkon rappuset968 katselua
P7260270.JPG
Ihantala968 katseluaNäkymä muistomerkiltä
P7260277.JPG
Ihantalan kirkko sijaitsi tällä paikalla v. 1927 - 1940968 katselua
P7140144~0.JPG
Pyhäjärvi, hautausmaa968 katseluaAdam Hämäläinen
P9150079.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.968 katseluaSuomalain perunanviljelijä, Raija.
2014-05-23-2091.jpg
Lumivaara 22-25.06.2014968 katseluaRoope-ukon talon paikalla, katso kuvasta 2014-05-23-2084 miltä Robert Rapon talo ympäristöineen näytti ennen sotia.
Pyhtaa.jpg
PYHTÄÄ968 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
P1010451.JPG
Kirvun kirkon ympäristö967 katselua
2599 tiedostoa 217 sivulla 78