 Katsotuimmat - Seppo:n galleria
|
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa626 katseluaPresidentti Sauli Niinistö ja vaimonsa Jenni Haukio saapuvat juhlaan.
|
|
624 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
624 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
624 katseluaRallia seurataan Flinkmanin mailla Lumivaaran Tervajärvellä. Emäntä Raija Rapo os. Flinkman on paikalla.
|
|
624 katseluaRaija Rapo tutkii Tervajärven karttaa, oikealla Kari Rapo.
|
|
623 katseluaJaakkima-ralli, auton odotus
|
|
Viipuri 1918-1944623 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
William Otsakorpi sukunimi vuoteen 1918 Lindell (13. joulukuuta 1870 Kuopio — 10. heinäkuuta 1927) oli suomalainen Viipurissa vaikuttanut konsuli, liikemies ja mesenaatti.
Otsakorven vanhemmat olivat muurari Johan Lindell ja Eva Mahlberg. Hän kävi Kuopion reaalikoulua ja suoritti myös 1889 kauppakoulun. Otsakorpi oli aluksi rautatievirkamiehenä Viipuri-Pietari-radan varrella mutta siirtyi vuonna 1896 pankkialalle toimien Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin varajohtajana 1896—1899 ja Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin Viipurin konttorin johtajana 1900—1901.[1][2]
Otsakorpi perusti vuonna 1901 Lindell & Hyvärinen-nimisen yhtiön joka oli erikoistunut vilja- ja siirtomaatavarakauppaan. Yhtiöllä oli konttorit sekä Viipurissa että Pietarissa. Otsakorpi perusti Venäjältä tuotua viljaa käyttäneet Viipurin valssi-myllyn ja Säiniön myllyn ja hankki myös osuuksia Vuoksen Kalkkivuori Oy:ssa, Kuokkalan Höyrysaha Oy:ssa ja Karamellitehdas Oy Siriuksessa.
Otsakorpi oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1911-1920.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944623 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
|
|
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa621 katseluaPresidentti Sauli Niinistö piti lauantaina juhlapuheen avajaisjuhlassa.
Presidentti paljasti, että hänen lapsensa ja vaimonsa omaavat myös karjalaisia sukujuuria.
|
|
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa620 katseluaHulmuavat liput sunnuntaina.
|
|
Viipuri 1918-1944620 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944620 katseluaViipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla. Mikae Agricolan kerrotan haudatun kirkon lattian alle.
Wikipedia kertoo:
”Viipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla.
Talvisodassa Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana.
Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista.”
Lue lisää Wikipediasta!
|
|
| 1140 tiedostoa 95 sivulla |
 |
|
|
|
|
16 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
