Viipuri 1918-1944954 katseluaPietari—Paavalin kirkko valmistui vuonna 1799.
Edessä on Karhu jollaisia Viipurin rautatieasemalla oli 2 kpl. Toinen näistä karhuista on nyt kirkonedessä.
Venäläiset räjäyttivät rautatieaseman elokuussa 1941 vetäytyessään kaupungista.
953 katselua
Viipuri 1918-1944952 katseluaAallon kirjasto.
Wikipedia kertoo: "Viipurin kaupunginkirjasto on Viipurissa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1935 valmistunut merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Kirjasto kuuluu töihin, joilla Aalto nousi maailmanmaineeseen. Alkuperäiseen asuun restauroidun kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013."
Jatka lukemista Wikipediassa!
Viipuri 1918-1944951 katseluaTienhaaran taistelujen muistomerkki Kasakkakivessä.
Wikipedia kertoo:
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.—25. kesäkuuta 1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama suomenruotsalainen JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista"
Jatka lukemista Wikipediassa!
Viipuri 1918-1944951 katseluaLinnakatu 12. Asuin tuossa oikeanpuoleisen lautasantennin kohdassa olevassa huoneistossa, keskellä vanhaa historiallista Viipuria.
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa950 katseluaJuhlien yksi kohokohta on juhlakulkue.
Viipuri 1918-1944950 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
Katsotuimmat - Seppo:n galleria
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
