|
Heinjoki |
|
 |
|
|
Heinjoki Heinjoen kunta sijaitsi Keski-Kannaksella Antrean, Äyräpään, Muolaan, Kuolemajärven ja Viipurin maalaiskunnan ympäröimänä. Pinta-ala oli 342 km2, josta peltoa ja niittyä 22%, metsää ja suota 72% sekä järviä 6 %. Asukasluku v.1939 oli 3670 henkeä. Kyliä oli 16: Heikurila, Hevossaari, Koprala, Kämärä, Kääntymä, Kurvila, Lahdenperä, Pienpero, Pihkala, Pirilä, Pilppula, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkola ja Vamppala. Koulupiirejä oli 8. Liikenneyhteydet olivat hyvät. Viipurin-Heinjoen maantie kulki pitäjän halki itä-länsisuunnassa ja jatkui Äyräpäähän. Kurvilan kylässä aivan tien vieressä on numerokivi, johon on hakattu tien valmistumisvuosi 1927. Viipurin - Valkjärven rautatie valmistui tien kanssa samoihin aikoihin. Heinjoen alueella oli kolme asemaa, Pilppula, Heinjoki ja Ristseppälä sekä Koisillan pysäkki.Viipurista Heinjoen kirkolle oli matkaa 30 km. Rautakankaalla (Heinjoen aseman-Kämäräntien varrella) oli sotilaslentokenttä, jota venäläiset ovat laajentaneet. Pienperon ja Kämärän kylien läpi kulkee vanha Pietarintie. Heinjoen pohjoisrajalla on Vuoksi, josta Kaltovesi työntyy pitkänä ja kapeana monen salmen kautta 10 km:n matkan kohti pitäjän keskustaa. Järviä ja lampia oli kunnan alueella yli 50. Heinjoki oli Muolaan kappeliseurakunta, joka itsenäistyi v.1869, tosin lopullinen ero tapahtui vasta v.1889. Kunta sai itsenäisen hallinnon v.1869. Pitäjän tärkein ja lähes ainoa elinkeino oli maa-, metsä- ja karjatalous sekä siihen liittyvänä myös voimakas hevostalous. Näitä edistämään oli perustettu v.1899 Heinjoen Maamiesseura ja v.1902 Heinjoen Hevosystäväin Seura. Martta-yhdistyksen toiminta alkoi v.1909. Metsätalouden merkitys kasvoi sitä mukaa kuin kuljetusyhteydet paranivat. Turkistarhoja oli neljä. Kaupallisesti toimivia sahoja ja myllyjä oli 6-7 kappaletta. Kämärän kasvihuoneet tarjosivat työtä parhaimmillaan kolmellekymmenelle hengelle. Puusepät, sepät, nahkurit ja suutarit valmistivat tuotteitaan laajemmalle joukolle. Pitäjässä oli 9 yksityiskauppaa ja kahden osuuskaupan myymälöitä yhteensä kuusi. Rahaliikennettä hoitivat osuuskassat ja Heinjoen Säästöpankki. Pitäjän ensimmäinen kirjasto perustettiin v.1846 ja ensimmäinen kansakoulu kirkolle v.1874. Laulu-, raittius- ja nuorisoseuratoiminta oli laajentunut jokaiseen kylään. Lotta-Svärd ja Suojeluskunta vetivät piiriinsä yhä laajempia joukkoja, samoin urheilun järjestötoiminta oli voimakkaassa nousussa. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Heinjoki-Säätiö |
|