|
Impilahti |
|
|
|
|
|
Pinta-ala oli vesistöineen 904 km2. Asukkaita oli 1930-luvulla 14500, heistä runsaat puolet kuului luterilaiseen, vajaa puolet ortodoksiseen kirkkoon. Kuntaan kuului 27 kylää: Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Hättilä, Janaslahti, Kerisyrjä, Kirkonkylä, Kitelä, Koirinoja, Koivuselkä, Kokkoselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Metsäkylä, Mursula, Mäkisalo, Nietjärvi, Pitkäranta, Purovaara, Ruokojärvi, Räkäli, Sumeria, Syskyjärvi, Syskyä, Uomaa ja Välimäki. Kirkonkylä oli pitäjän hallinnon keskus, jossa oli myös useita kauppoja. Pitkäranta oli kauppalatasoinen teollisuustaajama, jossa oli mm. oppikoulu. Tärkein elinkeino oli voimakkaasti kehittyvä maa- ja metsätalous. Teollisuus työllisti myös hyvin, erityisesti Pitkärannan saha ja selluloosatehdas. Lisäksi oli Jylhävaaran puuhiomo, Hunttilan tiilitehdas, meijeri, myllyjä, sahoja ja voimalaitoksia. Pitkärannassa louhittiin ja jalostettiin aiemmin lähinnä kuparimalmia, mutta sieltä saatiin myös rautaa, hopeaa ja tinaa. 1800-luvulla Pitkärannassa oli maan suurin pullotehdas. Välimäellä oli vuosisadan vaihteen tienoilla rautakaivos. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Viiri: Karjalan Liitto ry. v. 2007 |
|
|
|
|
