|
Jääski |
|
|
|
|
|
Jääski
Jääski oli kaksijakoinen pitäjä Vuoksen yläjuoksun varrella. Pinta-ala oli 400 km2, josta peltoa 8000 ha, niittyä 300 ha ja kasvitarhoja 40-50 ha. Se oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta, asukkaita vuonna 1939 20800. Pitäjässä oli 60 kylää ja 18 kansakoulua.
Teollisuuden ja kaupan keskuksena oli Enso. Ympärillä oli laaja maatalousvaltainen pitäjä. Pitäjän vaakunassa kuvataan sekä teollisuutta, että maataloutta. Jääsken maa- ja karjatalous olivat edistyksellisiä.
Pitäjässä oli runsaasti harrastustoimintaa. Nuorisoseurat toimivat vireästi jo 1900-luvun alussa. Monet Jääsken urheiluseurat ja urheilijat yltivät mainetekoihin. Tunnetuimpia oli pikaluistelun maailmanmestari Lasse Parkkinen.
Vuoksen yli johtanut silta oli aikanaan Suomen pisin maantiesilta. Sen lähellä sijaitsi Jääsken vuonna 1844 valmistunut kirkko. V:n 1913 peruskorjauksen jälkeen paikkoja oli 2000 sanankuulijalle.
Enso-Gutzeit Oy:n monipuoliset teollisuuslaitokset tekivät Enson tunnetuksi jo 1920-luvulla. Yritysmaailmassa Enso on tuttu nimi vielä 1990-luvullakin. Yhtiön pääkonttori oli ennen sotia Ensossa. Enso-Gutzeitin lisäksi Jääskessä oli huomattava määrä muutakin teollisuutta, jota rakennettiin koko ajan lisää 1930-luvulla: Rouhialan voimalaitos, Suomen ensimmäinen tekokuitutehdas Kuitu Oy, Oy Vuoksenniska Ab:n Imatran rautatehdas (nykyinen Imatra Steel Oy), Outokumpu Oy:n kuparitehdas ja rikkidioksiditehdas (nykyisin Harjavallassa), Enson perunapolttimo ja paljon muuta. Runsaan teollisuuden myötä Jääski erosi viimeisinä vuosina huomattavasti Karjalan muista maalaiskunnista. Siellä oli teollisuustyöpaikkoja myös naisille. Enso oli valtio valtiossa ja havitteli kauppalaksi muuttumista. Tehdasyhdyskunnalla oli esimerkiksi oma sairaala. Rajanvedossa v.1940 jäi 15 % Jääsken pinta-alasta Suomen puolelle. Kunnalla ei kuitenkaan ollut sotien jälkeen elinmahdollisuuksia. Jääsken kunnan rahoilla pääosin perustettiin Imatran kauppala. Jääsken kyliä oli Imatran ohella myös nykyisten Joutsenon ja Ruokolahden kuntien alueilla. 1990-luvun tunnetuin jääskeläinen on eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen. |
|
|
|
|
|
Lähteet: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry/ 1997 Vaakuna: Karjalan Liitto ry. v. 2004 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
