|
Kanneljärvi |
|
 |
|
|
Kanneljärvi Kanneljärven kunta sijaitsi Keski-Kannaksella Viipurin ja Pietarin puolivälissä. Kunta erosi Uudenkirkon kunnasta seurakuntana v.1923 ja kuntana v.1925. Asukasluku v.1939 oli n. 3500 henkilöä. Alkuperäiset alueen asukkaat olivat äyrämöisiä. Myöhemmin alueelle muutti Savosta ja muualta uudisasukkaita, joita kutsuttiin savakoiksi. Kunnan alueella oli paljon pienehköjä järviä ja jokia. Suurin, Suulajärvi ulottui kolmen kunnan alueelle. Suulajärvi, Liikola ja Liikolan mylly Myllytuvan tarinoineen ovat kuuluisan kannakselaiskirjailijan Unto Seppäsen useissa kirjoissaan ikuistamat. Näistä Evakko-teos on filmattu. Kahdeksan kylän kunta oli maatalousvaltainen. Kansakoulu ja kauppoja oli joka kylässä. Teollistuminen alkoi 1800-luvulla, kun Raivolaan perustettiin rautaruukki. Kuuterselästä Kuutro-ojan varrelta sinne ajettiin rautamultaa, pääasiassa talviaikana. Ajotietä kutsuttiin malmitieksi. Tervatehtaita oli Kuuterselän takamailla Onkamojoen varrella, Mustallamäellä sekä Lastikkalan kylän lähellä. Raaka-aineena käytettiin suosta nostettuja kantoja sekä kaatuneita honganrunkoja. Viime vuosisadan lopulla oli Merisuolla turvepehkutehdas, jossa työskenteli enimmillään 300 henkilöä. Kanneljärven kunnan alueella oli kolme rautatieasemaa: Lounatjoki, Kanneljärvi ja Mustamäki. Mustanmäen aseman lähellä oli useita pärehöyläämöjä, joista toimitettiin päreitä ympäri Suomea. Sahalaitos perustettiin Hämeenkylään v.1910 paikkeilla, sen omisti Joonas Määttänen. Aluksi tuotanto meni paikkakunnan tarpeisiin, mutta myöhemmin sieltä vietiin lautatavaraa Pietariin ja Kronstadtiin. Saha siirrettiin 1920-luvulla Kanneljärven asemalle ja sitä laajennettiin huomattavasti. Nimeksi tuli Veljekset Määttänen Oy. Siihen tuli puusepänverstas, höyläämö ja höyrykuivaamo sekä kauppamylly vehnänjauhatuslaitteineen. Sieltä oli myöskin sähkönjakeluverkosto moniin kohteisiin. Kunnalliselämä oli vireää, mitä osoittaa sekin, että näin pienestä kunnasta oli kolme kansanedustajaa, Erkki Paavolainen, Simson Pilkka ja Vilho Nikkanen yhtä aikaa eduskunnassa. Uno Ullbergin suunnittelema Kanneljärven kirkko vihittiin käyttöön v.1934. Kirkko tuhoutui osittain sodissa. Kirkkoa vastapäätä oli v.1894 perustettu Kanneljärven kansanopisto, jossa monet kanneljärveläiset ja ympäri Suomea tulleet nuoret saivat opetusta käytännön asioista ja henkisen elämän arvoista. Varsinkin alkuvuosina siellä oli paljon oppilaita Inkeristä ja Virosta. Opiston johtajana toimi ennen talvisotaa pitkään Erkki Paavolainen, tunnettu karjalainen, Karjalan Liiton toiminnanjohtaja ja heimotyöntekijä. Opisto muutti talvisodan alkaessa ensin Vihtiin ja sitten Lohjalle, jossa se toimii vieläkin Kanneljärven kansanopiston nimellä. Mustanmäen aseman lähellä vaikutti tunnettu nuorisoseuramies ja kirjailija Paavo Montonen. Kanneljärveläisistä urheilijoista mainittakoon keihäänheittäjät Yrjö Nikkanen ja Pauli Vesterinen. Kuuterselän tunnettu poika oli moninkertainen harmonikkamestari Viljo Vesterinen. |
|
|
|
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Viiri: Karjalan Liitto ry. v. 2007 |
|
|
|
|
|
|
|