|
Kaukola |
|
|
|
|
|
Kaukola rajoittui Hiitolan, Kirvun, Räisälän ja Käkisalmen pitäjiin sekä Laatokkaan. Pinta-ala oli ilman vesiä 264 km2. Suurin pituus länsi-luoteesta itä-kaakkoon 29 km, leveys pohjois-koillisesta etelä-lounaaseen 15 km. Asukkaita (v.1921) 4850 henkeä; asukastiheys 18,4 henkilöä/ km2. Asukkaita v. 1939 oli 4024 henkilöä. Kaukola kuului kappelina Räisälän seurakuntaan ainakin vuodesta 1693 (oma pappi), siirrettiin Käkisalmen emäseurakuntaan v.1849 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi v.1869. Kyliä 27: Hautapelto, Heinsalmi, Hyypölä, Iknaattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki, Kaukola (n:o 1-19), Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki, Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Suokkala, Säppää, Tervola, Uskinsaari ja Variksela. Asuinrakennusten lukumäärä 763 kpl (v.1920). Kansakouluja 10: Kirkonkylän (aloitusvuosi 1878), Suokkalan (v.1897), Liinamaan (v.1899), Ojajärven (v.1907), Kortteensalmen (v.1908), Koverilan (v.1908), Järvenpään (v.1912), sekä Ala-Kaukolan, Ylä-Kaukolan (v.1921) ja Multamäen (v.1923) koulut. Laulu-, soitanto-, käsityöopisto ja säveltaitoseminaari, miesten käsityökoulu. Rautateitä pitäjän alueella oli 12 km, Ojajärven ja Kaarlahden asemat, sekä Suokkalan pysäkki. Maanteitä 64 km Pohjoiset osat muistuttavat luontonsa puolesta Laatokan pohjoisrannikon epätasaisia seutuja, eteläpuoli taas liittyy läheisemmin Kannaksen loivakaartoisempiin maihin. Vesistöjä on runsaasti. Keskeisenä on Vuoksen pohjoishaara, joka laajenee lähellä pitäjän etelärajaa, Käkisalmen pitäjässä, suureksi järveksi. Alueen eteläosassa on Miinajoen reitti, joka saa vetensä länsirajalla olevasta Pitkäjärvestä, virtaa sitten Saarijärven läpi, laskee Kaukolanjärveen ja Säppäänjärveen sekä purkautuu Vuoksen Tervolanlahteen. Huomattava vesireitti on Ilmeen-, eli Ilmetjoki, joka saa alkunsa Rautjärven pitäjästä ja Kaukolan pohjoisosassa levenee pitkäksi Kortteenjärveksi, laskien sitten Koverilanjärveen Järvenpään kylän vieressä ja sieltä pitkään, kiemurtelevaan Raminselkään, joka Kapeasalmen kautta on Vuoksen yhteydessä. Yhdensuuntaisena Raminselän kanssa tunkeutuu Vuoksesta pitäjään idempänä oleva Takavesi ja Heinsalmenlahti. Vuoksen Käkisalmenhaaran pohjoinen laskuväylä, Pärnänvirta, kulkee monissa kiemuroissa Kaukolan ja Käkisalmen rajalla ja laskee Noisniemen kohdalla Laatokkaan. Vesistöt ovat Kaukolassa. kuten niin monessa muussa Suomen pitäjässä, määränneet asutuksen ryhmityksen. Niiden rantamille on muodostunut hedelmällisiä savimaita, niiden varsilla voi harjoittaa kalastusta ja yhdysteinä niillä on ollut suuri merkitys. Kaukolassa keskittyivät kylät Kaukolan-, Säppään- ja Koverilanjärvien ympärille, missä on hyvät viljelysmaat. Varsin taajaa asutusta oli myös Raminselän itäpuolella rautatien läheisyydessä. Suurtiloja pitäjässä oli vain muutama, huomattavimmat olivat Järvenpään hovi ja Pataksela. Pitäjässä oli muutamia pieniä myllyjä, sahoja ja nahkatehtaita sekä sähkövoima-asema. Kotiteollisuutta harrastettiin huomattavasti. Useimmissa kylissä valmistivat asukkaat itse työrattaansa ja rekensä, vesistöjen varsilla tehtiin kalanpyydyksiä ja Liinamaan kylässä puuastioita. Pitäjä on kivikautisista löydöistä rikkaimpia Suomessa. Runsaita ovat olleet löydöt varsinkin laajalta kivikautiselta asuinpaikka-alueelta kirkolta koilliseen Riukjärven, Piiskunsalmen, Tossikanlahden, Ilmetjoen ja Kortteensalmen rannoilla. Rokosinan kylässä on kivikautinen asuinpaikka Säppäänjärven lounaisrannalla; samanlaisia löytöjä on vielä Juoksemajärven seudulta Räisälän rajalta. Pronssikautinen skandinavinen kirves on löydetty Rokosinan kylästä. Maahautakalmistoja rautakauden lopulta on Koverilan kylässä Järvenpäänjärven rannalla Kekomäellä ja Kulhamäellä sekä Rokosinan kylässä ja Säppään kylän rantaryhmässä. Rautakautisen asunnon jäännöksiä on löydetty Koverilan kylästä kalmistojen läheisyydestä. Hajalöytöjä rautakauden lopulta on Järvenpään kylästä ja Kaukolan kylän Montosen ryhmästä. Muinaislinna on ollut Koverilan kylän Linnamäellä. Myöhempiä kalmistoja - kreikkalaiskatolisia tai sodanaikuisia - on tavattu mm. Kaarlahdella, Kopraharjulla Ylä-Kaukolassa ja Laukkaanmäen juurella Koverilassa. |
|
|
Lähteet: Lähteet: Kaukolan Pitäjäseura ry. Viiri: Karjalan Liitto ry. v. 2007 |
|
