|
Koivisto ja Koiviston mlk. |
|
|
|
|
|
Koiviston maalaiskunta ja kauppala sijaitsivat Karjalan kannaksen länsiosassa Suomenlahden rannalla. Alueen pääosan muodosti pitkälle Viipurinlahteen työntyvä niemi ja sen kupeella olevat saaret, Koivusaari (Koivistonsaari), Tiurinsaari ja Piisaari. Koivistonniemen pituus kaakkois-luodesuunnassa on 39 km ja saarijonon pituus 27 km. Kunnan pinta-ala oli 285 km2 ja kauppalan 24 km2, yhteensä 309 km2. Asukkaita oli ennen sotia maalaiskunnassa 9500 ja kauppalassa 2500. Kyliä oli 27 joista 15 mantereella ja 12 saaristossa. Pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä olivat mantereen kylät: Humaljoki, Makslahti, Vatnuori, Mannola, Härkälä, Kiiskilä, Penttilä, Tetrinniemi, Kurkela, Rautanen, Kaipiala, Savonniemi, Tervahartiala, Lemminkylä ja Näykkilä sekä saariston kylät: Saarenpää, Patala, Tiurinsaari, Jaakkola, Partiala, Keskisaari, Eistilä,Vanhakylä, Ingertilä, Kiurlahti, Alvattila ja Soukansaari. Naapuripitäjät olivat Johannes ja Kuolemajärvi. Kauppalasta oli Viipuriin matkaa 50 km ja rajalle 100 km. Koivistolla on runsaasti hiekka- ja sorakankaita. Niitä katkovat siellä täällä turvesuot, joiden keskellä oli lampia ja suonsilmiä. Savikkoja on vähän. Oli hyviä hiekkarantoja, kivikkoisia rantoja ja vesirajaan saakka ulottuvia nurmipeitteisiä rantoja. Siellä täällä oli dyynimaita, joiden hiekkanietokset tuulen vaikutuksesta vaeltelivat eteenpäin ja muuttivat muotoaan. Niitä oli mm. Tervahartialan kylän eteläpuolella, Humaljoenlahden rantamilla, Patalan kylän lähettyvillä ja Tiurinsaaressa Vanhankylän kohdalla. Koivisto mainitaan Viipurin kappelina v.1548 ja omaksi seurakunnaksi se muodostettiin v.1575. Koiviston satama mainitaan jo keskiajalla, v:sta 1270 alkaen. Laivoja rakennettiin lähes kaikissa rannikon kylissä aina 1900-luvun alkuun saakka. Talonpoikaispurjehtijat kulkivat laivoillaan pääasiassa Pietarin, Inkerinmaan ja Viron satamissa. 1930-luvun lopussa noin 300 koivistolaista sai vakituisen tai osittaisen toimeentulonsa merimiehen ammatissa. Kalastusta harjoitettiin saariston ja Koivistonsalmen rantakylissä sekä talvella, että kesällä. Koiviston salmen Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka. Saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään. Satamaan johti 9 m syvä väylä. Möllikän satama yhdessä Makslahden sataman kanssa oli vuonna 1933 Suomen satamista kuudenneksi suurin ja vientisatamana viidenneksi suurin. Vienti ja tuonti olivat yhteensä 387250 tonnia Terijoki-Koivisto rautatie rakennettiin v.1916 ja Viipurinrata v.1925. Emopitäjästä v.1927 eronnut Koiviston kauppala ja maalaiskunnan puolella Makslahden kylä olivat alueen vilkkaimmat liike-elämän keskukset. Koivistolla oli 5-luokkainen oppikoulu, useita osuuskassoja, säästö- ja liikepankki, merikylpylä, matkustajakoteja, sairaala, kalanjalostamoja, sahalaitoksia, laivaus- ja puutavaraliikkeitä, joka viikkoiset toripäivät jne. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan Liitto ry. v. 2004 |
|
