|
Pyhäjärvi Vpl. |
|
|
|
|
|
Kunta Karjalan kannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku 1939 oli 7 985 ja pinta-ala ilman vesiä 522 km2. Peltoa oli 8500 ha. Kirkolta tuli etäisyyttä suoraviivaisesti 25 km Käkisalmeen, Viipuriin 80 km ja valtakunnan entiselle rajalle 40 km.
Laatokan rantaviivaa oli 40 km. Korkein kohta oli 91,4 metriä merenpinnasta Kuoppalammin lähistöllä. Vaikka useat järvet olivat Laatokan läheisyydessä, niistä ainoastaan pieni Rahkajärvi laskee suoraan Laatokkaan, kaikki muut laskujokiensa kautta Vuokseen ja sitten Laatokkaan. Pyhäjärven pitäjään kuului myöskin Konevitsan luostarisaari. Kansakouluja oli ennen sotaa 15 sekä veistokoulu. Säästöpankki (perustettu v.1902), 6 osuuskassaa, kunnanlääkäri, apteekki, kulkutautisairaala ja pieni sairastupa.
Teollisuuslaitoksia: 4 sahaa, puunjalostustehdas sekä maidonmyyntiosuuskunta.
Kalastus oli tärkeä elinkeino. Ennen Venäjän vallankumousta oli Pietari päävientipaikkana. Sinne vietiin paljon voita ja tuoretta kalaa sekä pajunkuorta, muurahaisenmunia ja männynsiemeniä. Vielä v.1913 kuljetettiin Raasulin tulliaseman kautta Venäjälle 4018 kg mateita. Sittemmin vienti suuntautui Viipuriin ja Käkisalmeen.
Pyhäjärvi kuului alkujaan Sakkolan kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan, tuli luterilaiseksi seurakunnaksi 1600-luvun alussa, oli vv.1710-35 Käkisalmen yhteydessä ja itsenäistyi lopullisesti v.1735. Talvisodassa palanut kirkko oli puusta (v.1764 Lorenz Stoffer), korjattu v.1902 (J. Stenbäck). Alttaritaulu Aleksandra Såltin maalaama Tulkaa minun tyköni.
Kartanoita: -Taubila (myös Touvila), yksi kuuluisimmista lahjoitusmaahoveista 2,5 km Pyhäjärven asemalta. Sen omisti Freedericksz-suku, jolta se v.1918 siirtyi oston kautta kauppaneuvos Karl Fazerille. - Kiimajärvi Kiimajärven rannalla 6 km Pyhäjärven rautatieasemalta. - Konnitsa, Kiimajärven luoteisrannalla 17 km kirkolta. - Sortanlahti, samannimisessä kylässä 19 km kirkolta. - Vernitsa Laatokan rannalla, hiukan etelään Konevitsan saaresta. |
|
|
|
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan Liitto ry. v. 2004 |
|
