|
Räisälä |
|
|
|
|
|
Naapuripitäjiä olivat pohjoisessa Kaukola, koillisessa Käkisalmen maalaiskunta, idässä Pyhäjärvi, kaakossa Sakkola, etelässä Vuoksela, lännessä Vuoksenranta ja luoteessa Kirvu. Pinta-ala ilman vesistöjä oli 403 km2, viljeltyä maata 10000 hehtaaria ja metsää 26000 hehtaaria. Asukkaita oli ennen sotia 8 000. Pitäjässä oli kyliä 38 ja kansakouluja 14 sekä kansanopisto.
Räisälä oli kuuluisa luonnonkauneudestaan. Vuoksi, Räisälän helmi, halkaisi pitäjän etelästä pohjoiseen. Helisevän järvi ja Killatsun Niskajärvi halkoivat pitäjää länsi ja luoteispuolelta. Kunnan omistama maatila Ivaskan hovi sekä Räisälän kartano, saha, mylly ja sähkölaitos sekä Tiurin vehnämylly olivat merkittävimmät tuotantolaitokset.
Räisälä oli maatalouspitäjä, joka tunnettiin myös hyvistä hevosistaan. Järjestelmällinen hevosjalostustyö alkoi 1800 luvun loppupuolella, kun Pikku-Ivaskan hovin vuokraajalle Matti Kuntsille oli sijoitettu kaksi kertaa valtion siitosori. Pitäjä tunnettiin myös raviurheilustaan. Muutamat hevoskasvattajat osallistuivat jo 1880-90 luvuilla koko maan käsittäviin ravikilpailuihin Viipurissa.
Urheiluseura Räisälän Pamaus tunnettiin mm. yleisurheilijoistaan ja hiihtäjistään.
Nuorisoseuroja toimi Kirkonkylän, Särkisalon, Humalaisten, Tiurin, Myllypellon, Makkolan, Siirlahden, Timoskalan ja Unnunkosken kylissä, sekä muutama Työväenyhdistys. Lisäksi oli Raittiusyhdistys, Marttayhdistys, Mannerheimliiton paikallisosasto sekä Suojeluskunta ja Lotta Svärd-yhdistykset. Räisälän sekakuoro sai Helsingin laulujuhlilla v.1931 ensimmäisen palkinnon.
Kivikaudelta lähtien Räisälä oli koko Karjalan tiheimmin asuttua seutua, kuten koko Vuoksen alajuoksu. Theodor Schvindt teki 1800-luvun lopun arkeologisissa kaivauksissaan huomattavia löytöjä mm. Siirlahdesta, Särkisalon Hovinsaaresta, Räisälän hovin Kalmistonmäeltä sekä Tiurin Linnasaaresta.
Räisälässä oli vuonna 1635 oma kirkkoherra. Seurakunnan ikä lasketaan tuosta vuodesta. Silloinen seurakunta oli alueeltaan suuri, sillä myös Kaukola kuului siihen vuoteen 1735. Pitäjän kirkko (neljäs) seisoo laakealla kalliolla ja on säilynyt suhteellisen hyvässä kunnossa. Kirkon välittömässä läheisyydessä oli hautausmaa, jota laajennettiin useaan kertaan, viimeksi v.1932. |
|
|
|
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan Liitto ry. v. 2004 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
