|
Uukuniemi |
|
|
|
|
|
Uukuniemi
Uukuniemi sijaitsee nykyisten Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajoilla Laatokasta luoteeseen, missä maisemaa halkovat Salpausselän harjut ja niiden välissä lainehtiva Pyhäjärvi. Luonnonkaunista aluetta on käytetty kulkemiseen niin pohjoisen ja etelän kuin idän ja lännenkin välillä, ja sen riista- ja kalavarat ovat houkutelleet eränkäyntiin alueelle jo kivikaudelta asti. Uukuniemi rajoittui vuonna 1939 Kesälahden, Kiteen, Ruskealan, Sortavalan maalaiskunnan, Jaakkiman ja Saaren pitäjiin.
Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisillä sodilla on ollut suuri merkitys Uukuniemen kehityksessä. Alue on ollut aina rajaseutua, milloin Ruotsi-Suomen, milloin Venäjän hallinnassa, ja sitä ovat asuttaneet sekä muinaisten luonnonuskontojen että idän ja myöhemmin lännen uskontojen harjoittajat. Vallanvaihto ei ole sujunut ilman verenvuodatusta eikä aineellista ja henkistä kärsimystä puolin ja toisin. Viimeiset kreikkalaiskatoliset joutuivat lähtemään Uukuniemen seuduilta Ruotsista johdetun luterilaistamisen tieltä 1600-luvulla. Papinniemen kreikkalaiskatolisen kylän kaivauksissa on löytynyt runsaasti 1600-luvun esineistöä. Luterilainen seurakunta perustettiin Uukuniemelle 1632. Pitäjään kuului tuolloin 24 kylää. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Uukuniemi jaettiin kahtia Ruotsi-Suomen ja Venäjän kesken ja tuolloin Kesälahti kylineen itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Uukuniemeen kuului 1722-1944 11-14 kylää. Välirauhan rajan vahvistuttua Suomen itärajaksi Uukuniemen Suomen puoleiseen osaan jäi kolme kylää, Kumpu, Niukkala ja Kirkonkylä.
Uukuniemen puinen ristikirkko on vuodelta 1797 ja se sijaitsee kellotapuleineen Uukuniemen Suomen puoleisessa osassa. Kirkon vieressä olevat sankarihautausmaa ja vanha hautausmaa sekä pari kilometriä kirkolta Niukkalaan päin oleva nykyinen hautausmaa tarjoavat rauhallisen leposijan niille uukuniemeläisille, joiden maallinen matka on jo päättynyt.
Uukuniemen pinta-ala oli vuonna 1939 546,7 neliökilometriä. Tästä viljelyksessä oli 5869 hehtaaria; ahkeran kaskeamisen ja soiden kuivatuksen sekä järvien laskun avulla peltopinta-ala oli nostettu vuoden 1882 1480 hehtaarista lähes hehtaariin asukasta kohden ennen talvisotaa. Uukuniemen pääelinkeino on ollut maa- ja metsätalous aina EU-aikoihin saakka, vaikka kovalla työllä raivatuista peltohehtaareista noin 4600 jäikin Neuvostoliitolle. Maatalouden ohella kalastus ja metsästys ovat olleet uukuniemeläisille tärkeitä elinkeinoja. Erityisesti Pyhäjärven muikku on haluttua kalaa ruokapöytään. Mäkien laet ja rinteet sekä järvien rannat on kaskettu moneen kertaan. Kaskissa viljeltiin ruista ja nauriita, myöhemmin kauraa ja tattaria. Kotieläiminä pidettiin lehmiä, lampaita ja hevosia. Uukuniemellä ei ole laajaa teollisen toiminnan perinnettä, mutta käsityöläisammatit ovat tarjonneet monelle toimeentuloa – toimipa Uukuniemellä 1903-1977 harmoonitehdaskin.
Suomen itsenäistyttyä Uukuniemelle perustettiin maatalouselinkeinon lainoittajaksi osuuskassoja sekä säästöpankki. 1930-luvulla rahalaitoksia oli neljä: Latvasyrjän, Uukuniemen ja Ahokylien osuuskassat, sekä Uukuniemen Säästöpankki, joka toimi Kirkonkylällä ja lähikylissä. Vuoden 1944 rauhan jälkeen luovutettujen alueiden kassat yhdistettiin uukuniemeläisten sijoituspitäjien kassoihin ja säästöpankki Helsingin Suomalaiseen Säästöpankkiin. Uukuniemen Osuuskaupalla oli vuonna 1939 seitsemän myymälää. Sotien jälkeen Uukuniemen ja naapurikuntien osuuskaupat yhdistivät toimintansa.
Uukuniemen kylissä oli vuonna 1939 yhteensä 12 kansakoulua. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kokonlahteen 1880. Sitä ennen opetusta oli järjestetty seurakunnan toimesta. Uukuniemen nuorisoseura on perustettu ensimmäisenä Laatokan Karjalassa, jo vuonna 1895, ja se toimii edelleen.
Vuonna 1939 Uukuniemellä oli 6134 asukasta, joista 4133 joutui jättämään kotinsa ja siirtymään muualle maahan. Uukuniemeläisen siirtoväen viralliset sijoituskunnat olivat Härmä, Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Karstula, Soini ja Lehtimäki. Näiden kuntien lisäksi uukuniemeläiset hajautuivat lukuisiin maalaiskuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin ympäri Suomea. |
|
|
Lähteet: Uukuniemi-Seuran johtokunta (toim.): Uukuniemi – Rajan halkoma pitäjä. 1969. Tiainen, Petri ja Tiainen, Sakari: A. J. Tiaisen harmoonitehdas 100 vuotta. Juhlanäyttelyn tietolehtinen 2003. Laakso, Ville: Uukuniemen Papinniemen ortodoksikylän kaivaukset. Internet-sivusto 2003. http://users.utu.fi/vilaakso/Uukunie.htm Vaakuna: Seppo Rapo |
|
