|
Säkkijärvi |
|
 |
|
|
Säkkijärvi ulottui aikoinaan Suomenlahden rannasta lähelle Salpausselän juurta. Se rajoittui maaosuudella Virolahden, Miehikkälän, Luumäen, Lappeen ja Vahvialan pitäjiin.
Pinta-ala oli ilman vesiä 873 km2. Suurin pituus pohjoisesta etelään oli 45 km ja leveys lännestä itään n.35 km.
Vesistöt ovat puromaisia jokia, jotka siellä täällä laajenevat pienehköiksi järviksi. Ihakselanjoen rotkomainen laakso on samannimisen kylän ja Hirvaslammin välillä pitäjän luonnonkauneimpia tienoita. Sen vuoriset seinät kohoavat äkkijyrkkinä 30 m:n korkeuteen kapean joen pinnasta. Laajavesistöisin ja vesirikkain on Vilajoki.
1920-luvun kuntauudistuksessa Säkkijärvi menetti kaksi kylää Luumäen pitäjään, kolme kylää Vahvialaan ja Ylämaa erotettiin kokonaan Säkkijärvestä omaksi pitäjäksi. Samoihin aikoihin tapahtui muutosta myös Viipurinlahden naapurikuntien kohdalla. V. 1939 Säkkijärvi rajoittui siellä Viipurin kaupungin omistukseen tulleeseen Uuraan ulkosatamaan, Johanneksen pitäjään ja Koiviston kauppalaan. Asukasmäärä oli ennen uudistusta 13800 ja sen jälkeen 8800.
Suurin osa väestöstä sai elantonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Säkkijärvellä oli vain pienteollisuutta, kuten limonadi- ja nahkatehdas, joukko myllyjä, kymmenkunta sahaa jne. Käsiteollisuus oli voimakasta. Mm. veneitä rakennettiin useissa kylissä. Säkkijärvi tunnettiin aikaisemmin laivanrakennus- ja merenkulkupitäjänä. Halkoja ja kiviä seilattiin Pietariin.
Kyliä oli v.1939 32 kpl: Alahäme, Alaoutila, Heinlahti, Huovila, Hyppälä, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhulahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Ristsatama, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Suurpäälä, Tapiola, Teikarsaari, Vilajoki ja Yläoutila. Suurimpia olivat Kirkonkylä, Suurpäälä, Vilajoki, Vilaniemi ja Nisalahti. Asutus oli keskittynyt merenlahtien poukamiin ja jokivarsien savimaille. Isohko peltoaukeama oli kirkon seudulla.
Maanviljelys oli pienviljelystä. Kartanoita (hoveja) oli vain yksi, Niemenlautta. 1600-luvulla kartanoita oli ollut myös Nisalahden, Vilajoen ja Muhulahden kylissä. Vilajoen kartanon omisti 1600-luvun puolivälissä kenraaliluutnantti vapaaherra Göran Paikull ja Muhulahden kartanon v. 1678 Jürgen Mellin.
Säkkijärvi mainitaan Viipurin pitäjän kappelina v. 1541 ja itsenäisenä v. 1572. Pitäjä oli vv. 1678-1710 ensin Viipurin linnanseurakunnan anneksana, sitten lukion brebendana. Paikkakuntana se mainitaan v. 1396. Uudenajan alussa Säkkijärvi oli jaettuna kuuteen nautakuntaan (veropiiri): Niemenlautta, Kurkilahti, Laiha, Lammas, Padas ja Säkkijärvi. Runsaasti kivikauden löytöjä. Rannikolla on pronssikauden hautaraunioita, joita sanottiin munkkilaisten linkokiviksi. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Säkkijärvi-Säätiö |
|