- Salmin sijainti
- Kunta Suomen kaakkoisrajalla Laatokan rannalla Uuksujoen,
Tulemajoen ja Miinalanjoen ympärillä sekä Mantsin- ja Lunkulansaarilla.
-
- Salmin perustiedot
- Pinta- ala oli 1423 km2, 14500 asukasta (1934). Peltoa 6000
ha, kasvitarhaa 14 ha, niittyä 1600 ha, kaskea 145 ha (1935). Hyrsylän mutkan alue
kuului Salmin pitäjään satoja vuosia, mutta liitettiin Suojärveen 01.01.1931. Syynä
oli kulkuyhteyksien huonous Salmin keskustaan.
- Pitäjässä oli 29 kylää, joista pääkylät olivat
Kirkkojoki, Tulema ja Miinala. Kirkolle oli matkaa Uuksun pysäkillä 26 km. Salmista oli
linja-auto- ja kesällä laivayhteys Sortavalaan.
-
- Koulut
- Vuonna 1880 aloitti toimintansa ns. Pappilan koulu, jonka
opetus vastasi lähinnä kiertokoulua. Vain varakkaimpien perheiden lapset saivat siinä
opetusta. V. 1885 perustettiin Tulemalle yksityisten kannattama alkeiskoulu. Myöhemmin
kansakoulut siirtyivät kunnan omistukseen. Koulupiirejä oli 23 (1939), yläkansakouluja
23 (supistettuja 4), 5-luokkainen valtion keskikoulu (perustettu 1917) ja kiertävä
kotitalouskoulu.
-
- Elinkenoelämä
- Salmissa oli kunnanlääkäri, kunnansairaala,
kulkutautisairaala, apteekki, ja Kansallis-Osake-Pankin konttori. Teollisuuslaitoksia:
Pitkäranta Oy:n sähkölaitoksia oli neljä, Paloniemen saha, Salmin Puu- ja
Myllyosakeyhtiö, 2 meijeriä. Oy. Hosainoffin saha (perustettu 1872) ja muut samaan
ryhmään kuuluneet teollisuuslaitokset lopettivat toimintansa 1930. Rautatie Salmiin
rakennettiin v. 1942.
- Vuonna 1919 perustettiin Salmin rajavartiosto (esikunta
Pitkärannassa). 1/SR:n toimialueella oli Salmin pitäjä, pääsijoituspaikkana Manssila
(ent. venäläistämiskoulu), uusi sijoituspaikka valmistui v. 1939 Kasakkalahteen juuri
ennen sodan alkamista. 1/SR: n vartiot olivat Grosnoissa, Rajaselässä, Murrossa,
Kanabrojärvellä ja Kaunoselässä sekä Tulemassa puhelinvartio.4/SR:n vartiot olivat
Käsnäselässä ja Hiisjärvellä (esikunta Impilahden Uomaan kylässä).
- Mantsinsaaren Pöllän kylässä oli Merivartioasema.
-
- Kirkko
- Salmi kuului Salmin evankelisluterilaiseen
rajamaaseurakuntaan, Viipurin hilppakuntaan, Sortavalan rovastikuntaan (per. 1639),
muodostettiin 1885 Impilahden rukoushuonekunnaksi, itsenäistyi 1922. Kirkko puusta
(1877), korjattiin ja varustettiin tornilla 1909. Alttaritaulu Jeesus ristiIlä, I.
Launiksen maalaama. Luterilaisen seurakunnan jäsenet (1936 1506 henkeä) asuivat
hajallaan.
- Salmin kreikkalaiskatolinen seurakunta (8300 henkeä v.1936)
käsitti Salmin kunnan paitsi Mantsinsaarta, Lunkulansaaren länsiosaa ja Uuksalonpäätä
(Mantsinsaaren kreikk.kat. seurakunta) sekä Ala- ja Ylä-Uuksua (Pitkärannan kreikk.kat.
seurakunta). Salmi kuului Karjalan hiippakunnan kolmanteen valvontapiiriin. Salmin pogosta
mainitaan 1500. Pyhälle Nikolaokselle nimetty tiilirakenteinen kirkko oli ruhtinatar Anna
Orlov- Tsesmenskin rakennuttama 1815-24 ja uusittu 1935. Kappelikirkot olivat Manssilassa
(1906) ja Orusjärvellä (1910). Rukoushuoneita (tsasounia) oli 18.
-
- Historiallisia muistoja
- Lukuisia uhrikalmistoja, Stolbovan rauhan (1617) rajakivi,
ns. Variskivi ManssiIän rannalla Laatokassa ja toinen rajakivi Manssilan maantiellä.
- V. 1639 perustetun ja 1700 hävitetyn Salmin
evankelisluterilaisen kirkon ja hautausmaan paikka Miinalassa.
- Tuleman kylässä lahjoitusmaakartanon päärakennus.
-
- Kaupunkioikeudet
- Oman lukunsa Salmin historiassa muodostavat 1600-luvun
kaupunkihankkeet. Ruotsin kuningas Kustaa I lAadof antoi v. 1632 käskyn perustaa
kaupunkeja Karjalaan ja Inkerinmaalle. Käskynhaltija Henrik Spåre määräsi
perustettavaksi kaupungit Sortavalaan ja Salmiin. Salmiin laadittiin asemakaava ja
rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi.
- Kumpikaan kaupunki hanke ei silloin käynnistynyt.
V. 1643 perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä
valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala. Sortavalaan ilmoittautui heti 56 porvariksi
pyrkivää ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei saatu vapaaehtoisia porvareita
Blankenhagenin tarmokkaista yrityksistä huolimatta ja kaupunkihanke raukesi lopullisesti
v. 1656 - 61 ruptuurisotaan. |
