|
|
|
|
|
|
Pysyvää asutusta Laatokan Karjalassa on ollut 5000 vuotta, mistä ovat todisteena runsaat kivikautiset löydöt pitkin rannikkoa Vuoksen Taipaleesta Sortavalaan. Viikinki- ja ristiretkikaudella, 800... 1200-luvullia Laatokan Karjalassa syntyi ensimmäinen korkeakulttuuri. Suomalaiset uudisasukkaat muodostivat Käkisalmen - Kurkijoen -Sortavalan alueille voimakkaita yhdyskuntia, jotka metsästäjät kävivät turkiskauppaa pohjoisen vesireittejä pitkin.
Rautakirves teki mahdolliseksi kaskiviljelyn ja sen myötä noin tuhat sitten syntyi paikannimi Sortavala tarkoittamaan jatkuvassa kaskivuoroviljelyssä olevaa aluetta, sortavien eli kaskea kaatavien maata. Sortavala käsitti aluksi sen puoliympyrän muotoisen saaristo- ja rannikko alueen, jonka keskipiste on Honkasalon Vahtimäellä ja säde 15 km. Alueen 15 linnamäkeä ovat suurin muinaislinna tihentymä pohjoismaissa ja osoittavat olojen rauhattomuutta.
Sortavalan kaupungin perustaminen Kaupunki perustettiin 1643 (ei 1632 kuten useissa kirjoissa on mainittu) ja peri vanhan pogostan (veronkantopiirin) nimen. Itä-Suomeen ja Vienaan suuntautuvan kaupan turvin se kehittyi nopeasti, vaikka pieniä sotia ja rosvoukkojen aiheuttamia kahakoita oli jatkuvasti.
1700-luvun alussa kehitys katkesi ja muuttui sadan vuoden taantumaksi, kun Pietari I valloitti Karjalan Venäjälle ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkiaan Pietaria Nevajoen suulle. 1700-luku oli ryöstön asteelle kehittyneen ankaran verotuksen aikaa. Tsaarille oli samantekevää kuolivatko alamaiset nälkään vai voudin ruoskaan, kun vain Pietarin palatseista ja kirkoista tuli komeita.
Syrjäseutujen asukkaat eivät saaneet maksamiansa verojen vastineeksi yhtään mitään. Teitä ei rakennettu, minkäänlaista kansanopetusta ei järjestetty ja oikeuslaitos oli veroa kantavien voutien mielivallan varassa.
Vuonna 1721 kaupunkioikeutensa menettänyt Sortavala nimettiin uudelleen kaupungiksi v.1783, mutta ratkaiseva käänne parempaan päin alkoi vasta 1812, kun Viipurin lääni siirrettiin Pietarin hallinnollisesta alaisuudesta muun Suomen yhteyteen. Sortavalan kaupunki rakennettiin kokonaan uudelleen vv.1812 ... 38. Vaatimattomasta hirsimökkikylästä kehittyi laudoitettu ja maalattu kaupunki, jonka rakennusten koko oli kaksinkertainen verrattuna entiseen.
Sortavalan viimeinen 80 vuotta kestänyt nousukausi käynnistyi henkisellä alalla. 1864 aloitti toimintansa yksityinen Herman ja Elisabet Hallonbladin perustama Kymölän kansakoulu, joka muuttui seminaariksi 1880. Kansakoulunopettajat loivat merkittävän osan siitä suomalaisesta hengestä, jonka turvin maa itsenäistyi ja myös säilytti itsenäisyytensä.
Taloudellisen nousun merkkipaaluna oli v. 1894 valmistunut Karjalan rata Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun. Rata korvasi tuhat vuotta jatkuneen vesiliikenteen monin verroin tehokkaammalla kuljetuskapasiteetilla ja käynnisti teollistumisen. Helylään perustettiin 1881 koulukalustetehdas. Kaupungin itäpuoliselle kilometrin pituiselle rannikkokaistalle nousi sahoja ja telakka sekä 1930-luvulla vaneritehdas.
1900-luvun alussa kohosivat esikaupungit Vakkosalmi, Genetz, Mansikkamäki, Nousiaisenmäki ja Puikkola parissa vuosikymmenessä kaupungin rajojen ulkopuolelle. Asukkaita niissä oli lopulta yhteensä yli 4500 eli lähes saman verran kuin kaupungissa.
Vuosisadan alun kasvu ei koskenut yksinomaan kaupunkia. Tuhannen vuoden ajan asutusta oli ollut vain rannikoilla ja saaristossa. Sisämaa oli jaettu käyttöpuuta tuottaviksi salopalstoiksi rannikkokylien kesken. Väestön lisääntyessä Laatokan rantaan tottuneet eivät suostuneet muuttamaan salopalstoille vaan myivät niitä muualta Suomesta tulleille. Näin parissa vuosikymmenessä asutettiin kaikki vielä löytyneet viljelykelpoiset alueet Sortavalan pitäjässä.
1920-luvun kiihkeää rakennuskautta ja kaupungistumista seurasi 30-luvun lama joka kääntyi nousuun 1937... 1939. Silloin valmistuivat kaupungin rnaamerkeiksi As Ov Riutta, Seurahuone, Itä-Karjalan liiketalo ja Hospiz.
|
|
|
Sortavalan mlk: n tilastotiedot: MLK:n pinta-ala ilman vesiä oli 643 km , pituus koillisesta lounaaseen 35 km ja leveys luoteesta kaakkoon 25 km. Asukasmäärä n. 20.000, Kyliä 66. Kirkko oli kaupungissa ja yhteinen kaupungin kanssa. |
|
|
|
|
|
Asukkaita Sortavalassa oli 1939 varsinaisessa kaupungissa asui 4253 asukasta ja esikaupungeissa asui 4467 asukasta, yhteensä 8720 asukasta. |
|
|
Vuosi |
|
|
0800-1300 |
Rautakautinen korkeakulttuuri |
|
1300-1500 |
Nogorodin alaisena pogostana |
|
1500-1660 |
Jatkuva sotatila |
|
1617 |
Stoibovan rauha, Karjala Ruotsille |
|
1643 |
Sortavalan kaupunki perustetaan |
|
1697 |
Sortavalassa 100 taloa ja 600 asukasta |
|
1705 |
Venäläiset hävittävät Sortavalan |
|
1721 |
Uudenkaupungin rauha, kaupunkioikeudet pois |
|
1743 |
Suomalaiset polttavat Sortavalan |
|
1783 |
Sortavala uudelleen kaupungiksi |
|
1812 |
Karjala liitetään autonomiseen Suomeen |
|
1812-1835 |
Sortavala rakennetaan kokonaan uudelleen |
|
1838 |
Kaupunkialue laajenee |
|
1880 |
Sortavalaan seminaari |
|
1893 |
Rautatie Sortavalaan. Nopea kasvu aikaa |
|
1895-1925 |
Esikaupunkitaajamat |
|
1917-1930 |
Itsenäistyminen. Teollistuminen |
|
1930-37 |
Lamakausi |
|
1939-45 |
Toinen maailmansota |
