|
Suistamo |
|
|
|
|
|
Kunta sijaitsi Raja-Karjalassa Jänisjärven itäpuolella. Kirkolle oli Suistamon pysäkiltä 5 km. Pinta-ala 1516 km2 (maata), siitä peltoa 4,462 ha, kasvitarhaa 14 ha, niittyä 2292 ha ja kaskea 93 ha (v.1929). Kyliä Suistamolla oli: Alattu, Ulmalahti, Laitioinen, Kontuvaara, Jalovaara, Uuksu, Hutjakka, Teronvaara, Muuanto, Koitto, Äimäjärvi, Petäjäselkä ja kirkonkylä.
Asukkaita oli vuonna 1935 8995 henkilöä (asukastiheys 5,9 h/ km2), Koulupiirejä oli 16, yläkansakouluja 14, supistettuja kouluja 2, alakansakoulunopettajaseminaari, Raja-Karjalan pienviljelijäkoulu, Leppäsyrjän emäntäkoulu, Säästöpankki (perustettu v.1918).
Suistamolla ja Soanlahdella oli yhteinen kunnanlääkäri ja apteekki. Ensimmäiset teollisuuslaitokset olivat Serlachius Oy:n Vaaherjoen saha ja Karjalan puu Oy:n saha Loimolassa. Jalovaarassa oli rikkikiisu- ja Leppäsyrjässä dolomiittikivilöydökset.
Suistamo oli vanhan runolaulun suomenpuoleisia pääpaikkoja. Runonlaulajista tunnetuimmat olivat Ondrei ja Iivana Sotikainen sekä Jaakko, Iivana, Pedri Iivananpoika ja Iivana Jehkinpoika Shemeikka. Vanhassa kalmistossa oli Pedri Shemeikan vanha asuinpirtti museona.
Kreikkalaiskatolinen seurakunta kuului Karjalan hiippakunnan neljänteen valvontapiiriin. Seurakunnan väkiluku (v.1936) oli 8094. Sen alueena oli Suistamon kunta, suurin osa Soanlahtea sekä osa Impilahtea, Harlua ja Ruskealaa.
Suistamo mainitaan v.1589 Sortavalan kreikkalaiskatolisen seurakunnan kappelina ja itsenäisenä vuodesta 1650. Pyhän Nikolaoksen kirkko valmistui puusta v.1844 (arkkit. C.L.Engel) ja uusittiin v.1903. Rukoushuoneita (tsasounia) oli viisi.
Luterilaiset asukkaat kuuluivat Soanlahden seurakuntaan.
Vuonna 1922 valmistunut Matkaselän-Suojärven rata kulkee Suistamon kautta. Asemia tai pysäkkejä oli kuusi: Alattu, Suistamo, Leppäsyrjä, Vaaherjoki, Roikonkoski ja Loimola. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan liitto ry. 2004 |
|
