|
Tytärsaari |
|
|
Tytärsaari on yksinäinen pyöreähkö saari Suomenlahdessa 18,5 km Suursaaresta kaakkoetelään, 75 km Kotkasta. Suurin pituus pohjoisesta etelään on 3,5 km, suurin leveys 3 km ja pinta-ala 8,3 km2. Saari on matalaa tasaista havumetsää kasvavaa moreenimaata.
Pitkin itärannikkoa kulkee 2,5 km pitkä ja paikoin yli 0,5 km leveä lentohiekka-alue, joka hitaasti siirtyy länteen päin. Hiekka on hienoa ja valkoista, hyvä uimaranta. Noin 15 km Tytärsaaresta länsilounaaseen sijaitsee yksinäinen matala saari Pientytärsaani eli Säyvö.
Itsenäinen kunta ja seurakunta Tytärsaaresta tuli vuonna 1899. Asukasluku v. 1939 oli 462, kaikki suomenkielisiä. Asutus keskittyi pääasiallisesti Tytärsaaren kylään. Asuinrakennuksia oli 101 (v.1939). Tytärsaaressa oli kansakoulu, jossa oli 65 oppilasta v.1922. Tytärsaari oli ennen kirkollisesti yhdistettynä Suursaareen, kunnes v.1899 erotettiin oman saarnaajan hoidettavaksi seurakunnaksi. Puinen kirkko oli vuodelta 1772. Pastori toimi myös kansakoulunopettajana. Saaressa oli Ilmatieteenlaitoksen havaintoasema ja merivartioasema. Luoteisosassa on Suurtytärsaaren majakka, 6-kulmainen punatiilinen torni, joka rakennettiin v.1904.
Väestö eli pääasiallisesti kalastuksella, hylkeenpyynnillä ja merenkululla. Vientitavaroita olivat silakka (jolla mm. harjoitettiin vaihtokauppaa Viron talonpoikien kanssa v. 1939 syksyyn asti), hylkeenrasva, hylkeennahat ja siitä valmistetut kintaat. Saarella oli vv. 1915-18 kalansavustamo, jonka tuotteet vietiin Inkerinmaalle. Postitoimisto oli mutta ei lääkäriä ja apteekkia. Suuremmat ostokset tehtiin lähimmässä mantereen kaupungissa Kotkassa ja pienemmät omassa osuuskaupassa.
Vanhan tarinan mukaan asukkaat polveutuivat sotapalvelusta karkuun lähteneistä virolaisista. Toinen otaksuma on, että he juontavat alkunsa meren yli tapahtuneen suomalaisten vaelluksen aikana saareen jääneistä perheistä.
Kesävieraiden pito yleistyi 1930-luvulla ja heitä varten rakennettiin ruokala Maneesi. Kesävieraat asuivat yksityisperheissä. Eräs Tytärsaaren kesävieraana ollut on lähettänyt ystävälleen kortin, jossa hän kertoo saaressa olleen v. 1938 40 kesävierasta. V.1939 on arvioitu kesävieraita olleen 50. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 |
|