|
Vahviala |
|
|
|
|
|
Viipurin maalaiskunnan läntisistä osista ja eräistä naapurikuntien kylistä muodostettiin Vahvialan kunta, joka aloitti toimintansa itsenäisenä 1.1.1921. Pinta-ala oli 287 km2 ja siitä viljelysmaata 4900 ha. Kuntaan kuului yhteensä 15 kylää. Asukasluku oli 5975henkilöä v.1939 ja v.1944 4086henkilöä.
Alueen luonnolle ovat tunnusomaisia viljavat jokilaaksot. Niistä merkittävimmät olivat pohjoisosassa Hounijoen - Rakkolanjoen ja eteläosassa Tervajoen vesistö.
Vauraiden kylien kumpuilevat viljelysaukeat ja laajat metsäiset kangasmaat, joissa oli paikoin hyvinkin korkeita mäkiä ja kirkasvetisiä järviä, antoivat maisemalle vaihtelevan ilmeen. Kunnan eteläosassa oli kuin siltana suureen maailmaan kaistale kaunista merenrantaa.
Pääelinkeinoina olivat maa- ja metsätalous sekä teollisuus, joilla kummallakin oli kunnan alueella vanhat perinteet. Valtaosa viljelmistä oli pientiloja. Kartanoita tai muita tiloja, joissa viljeltyä maata oli yli 20 ha, oli vain 4 % viljelmien kokonaismäärästä.
Huomattavimmat teollisuuslaitokset olivat Rakkolanjoki Oy (sittemmin Karjalan Puuteollisuus Oy), Hovinmaan Paperitehdas ja Oitin Tiilitehdas Oy Hovinmaalla sekä Nurmen Tehdas Oy ja Oy Nurmi Ab (sittemmin Oravan Tehtaat Oy) Nurmissa. Alueen jokien vesivoimaa käyttivät hyväkseen useat myllyt ja sahalaitokset. Tuntuman kauppamerenkulkuun antoi Tervajoella Tervasaaren lastauspaikka.
Kirkko valmistui vuonna 1920 ja tuhoutui talvisodan jälkeen. Kirkkorakennuksessa toimi myös kunnantoimisto. Seurakunnan kaunis hautausmaa Rauhamaa oli kirkon läheisyydessä hiekkakankaalla. Sinne on mm. haudattu tai siunattu poissaolevana yhteensä 76 sankarivainajaa sodissa menetetyistä 197 vahvialalaisesta.
Yhdistystoiminta oli vilkasta. Vahvialassa toimi suojeluskunta-ja lottajärjestöjen sekä maamiesseuran lisäksi mm. lukuisia nuorisoseuroja, työväenyhdistyksiä, martta-yhdistyksiä ja urheiluseuroja, joista tunnetuimmat olivat Vahvialan Kiista ja Vahvialan Kilpaveikot.
Sotien loppuvaiheissa v.1940 ja v.1944 rintamalinjat kulkivat kunnan eteläreunassa Tervasaaressa. Rauhanteoissa kunnasta jäi Suomen puolelle noin 1600 ha:n alueet, jotka on liitetty Ylämaan ja Lappeenrannan kuntiin. |
|
|
|
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan liitto ry. 2004 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
