|
Viipurin mlk. |
|
|
|
|
|
Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipuria ja Viipurinlahden pohjukkaa rajoittuen lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen.
Pitäjä oli 1900-luvun alussa 880 km2, pituus pohjoisesta etelään 46 km ja leveys 30 km. Asukkaita oli enimmillään 48000, asukastiheys 55 h/ km2, kyliä 71.
Vahvialan erottamisen jälkeen pinta-ala pieneni 584 km2:ksi. Vielä v. 1937 asukkaita oli 19500, mutta kaupugistuminen alkoi näkyä ja v. 1939 asukkaita oli enää 16000.
Väestökehitys oli samansuuntainen kaikissa Karjalan kunnissa. V. 1939 Viipurin pitäjässä oli 62 kylää ja 27 kansakoulua, peltoa 15000 ha ja metsää 35000 ha. Vaikka teollistuminen kehittyi nopeasti Viipurin ja meren vaikutuksesta, vahvin elinkeino oli edelleen maatalous.
Viipurin pitäjä lienee muodostunut Torgils Knuutinpojan ristiretken ja Viipurin linnan perustamisen jälkeen v.1293. Maaseurakuntaa on ennen nimitetty Rannan pitäjäksi. Viipurin pitäjästä on aikojen kuluessa erotettu linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vv.1542 - 1710), Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, Nuijamaa ja Vahviala sekä kaupungin eri seurakunnat. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan liitto ry. 2004 |
|
