|
Vuoksela |
|
|
|
|
|
Vuokselan kunta oli Karjalan kannaksen keskiosassa, Vuoksen eteläisen haaran pohjoispuolella.
Pinta-ala 136 km2, pituus 26 km, leveys 14 km. Asukkaita oli n.3000henkilöä v.1936.
Tieyhteydet Vuokselaan ennen sotia Vuokselaan oli tieyhteydet Äyräpäästä, Vuoksenrannasta, Sakkolasta ja Valkjärveltä. Vuokselaan tultaessa ja sen alueella kuljettaessa jouduttiin kuntaa saartava ja jakava Vuoksi ylittämään lauttaa (lossia) käyttäen.
Vuokselan maisemakuvasta Maisemakuvaa hallitsee Vuoksen virta, josta kunta on saanut nimensä. Iso Vuoksi saartaa kunnan eteläistä rantaa 1-3 km leveänä kymenä, josta haarautuu Noisniemen kohdalla idyllinen Pikku-Vuoksi pohjoiseen. Pikku-Vuoksesta haarautuu 6 km pituinen Sammutselän lahti Hirvisaaren eteläkärjen kohdalta. Kaikki Vuokselan kylät olivat rantakyliä ja Vuoksen vesi välkehtii kaikkialla kunnan alueella liikuttaessa.
Maisemakuva on suhteellisen alavaa, rantaseudut 15-20 m merenpintaa ylempänä, loivarinteiset mäet pääosin alle 50 m. Manner on irtomaan peittämää. v.1857 tapahtunut Vuoksen lasku muutti maisemaa, synnytti runsaasti lietemaita, joista osa saatettiin viljaviksi pelloiksi. Vuoksela oli ennen sotia eräs luovutetun Karjalan peltorikkaimmista kunnista.
Suotuisat ilmasto-olosuhteet ovat aikaansaaneet poikkeuksellisen lajirunsaan kasvillisuuden. Vuoksen rantamilla kasvaa monia jaloja lehtipuulajeja. Myös muu kasvisto on lajirikasta ja siihen kuuluu useita harvinaisuuksia. Vuoksen vehmaat rannat suosivat myös linnustoa ja niillä pesivät myös monet harvinaisuudet.
Reittiselostus entisessä Vuokselassa.
Räihärannan, Kontulan ja Kuninkaanristin kylät Metsäosuuden jälkeen aukeni Räihärannan kylä laajoine viljelyksineen, jatkuen samanlaisena edelleen Kontulan ja Kuninkaanristin kyliin. Räihärannan kylään kuului runsaat 30 taloa, Kontulaan 40 ja Kuninkaanristiin 70. Takana kimmelsi Vuoksi. Kuninkaanristin kohdalla Karolanselän takana näkyi kirkko.
Hirvisaaren kylä Vuokselan pohjoisin kylä, joka oli ennen Vuoksen laskua saari. Kylä oli alueeltaan laaja ja asutukseltaan hajanainen, siihen kuului noin 70 taloa. Kylän halki kulki Vuoksenrantaan menevä tie, joka tuli Liuhaniemen lautan kautta Viipuri - Kiviniemi tiestä. Hirvisaaren ja Kuninkaanristin kylien välisessä salmessa sijaitsee Pähkinäsaaren rauhan rajakivi -Uunikivi-.
Alholan kylä Liuhaniemen lautalta Uuteenkylään mentäessä erosi kilometrin jälkeen tieyhteys oikealle Alholaan. Kylässä oli noin 40 taloa.
Uusikylä Uitinsalmesta tuleva tie jatkui kylän pohjois- ja itäosaa pitkin 4 km yhtyen Virkkilän rajalla Viipuri-Kiviniemi maantiehen ja haarautui vasemmalle Virkkilään ja oikealle Uuteenkylään Uusikylä oli kunnan suurin kylä. Se rajautui lännessä Äyräpäähän ja etelässä Isoon Vuokseen. Kylässä oli noin 150 taloa ja kaksi koulupiiriä, Uudenkylän ja Vuokselan 3 km lännempänä. Kylän keskivaiheilla oli rukoushuone. Kylän halki kulkevasta maantiestä erkani ns. Alatie, joka vei Turkinmäen kautta Oravaniemen lautalle ja edelleen Valkjärvelle. Viipuri-Kiviniemi maantie kulki kylän halki ja oli pääväylä tultaessa Vuokselaan.
Virkkilän kylä Hirvisaaren tienhaasta jatkui maantie itään (vasempaan) Virkkilän kylään, jonka keskus oli 2 km risteyksestä. Kylä oli muodostumassa kunnan hallinnolliseksi keskukseksi. Keskusta oli tiheään rakennettu ja tunnusomaisia olivat puutarhat ja komeat sireenipensaat. Taloja oli lähes 80. Kylän keskustasta haarautui 4 km pituinen tieosuus Sopenojan kautta Oravaniemeen. Kylästä erosi tie 2 km päässä Lammasniemessä olevalle Vuokselan kirkolle ja edelleen Jovinsaaren harjannetta pitkin Ristniemen lautalle.
Vuokselan kirkko rakennettiin v.1928-29 (arkkitehti Ilmari Launis). Se on edelleen paikallaan ja tornissa on alkuperäinen risti.
Kirkolta tie jatkui luonnonkaunista Jovinsaaren harjannetta pitki Ristiniemen lossille.
Päiväkiven kylä Virkkilästä siirryttiin maantietä pitkin seuraavaan, Virkkilän ja Noisniemen välissä sijaitsevaan Päiväkiven kylään. Kylän pohjoispuolta rajasi Pikku-Vuoksi ja eteläpuolta Iso Vuoksi. Ympärillä levinneiden peltojen lisäksi taloilla oli runsaasti viljavia rantamaita. Taloille antoivat viehättävän leiman ympäröivät vanhat omenapuutarhat, joista monet oli istutettu 1800-luvulla. Kylään kuului parikymmentä taloa. Päiväkiven nimi liittyy Pähkinänsaaren rauhan rajankäyntiin v.1323. Sen alueella Ison Vuoksen puolella Romunrannassa oli rajamerkki "Päiväkivi", josta raja jatkui Hirvisaaren itäreunaan "Uunikiveen".
Noisniemen kylä Päiväkivestä matka jatkui Noisniemen kylään, joka oli Ison Vuoksen ja Pikku-Vuoksen välisellä niemellä. Pinnanmuodostukseltaan Noisniemi oli vuokselaisittain suhteellisen ylävää seutua. Kylässä oli lähes 60 taloa. Nimi Noisniemi tarkoittaa Näätäniemeä ja on sellaisena ikivanhan kauppapaikan tunnus. Vanhoissa venäläisissä asiakirjoissa nimenä on suunnilleen samaa tarkoittava Sobolino, "Soopelikylä".
Noisniemi liittyy Ruotsin ja Venäjän välisiin rajankäynteihin (v.1323 ja v.1595) neuvottelupaikkana. Sen mainitaan olleen myös pakanuuden aikainen uhri- ja kalmistopaikka. Siihen viittaa myös kylässä sijainneen Kalmolan kartanon nimi -vuokselaisittain kuitenkin Noisniemenhovi. Kartano oli Vuokselan suurin maatila, johon kuului mm. yli 2000 omena-ja päärynäpuuta käsittävä puutarha. |
|
|
Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997 Vaakuna: Karjalan liitto ry. 2004 |
|
