|
|
Viipuri 1918-1944256 katseluaSankarihautajaiset Viipurissa.
Huomaa hautojen sijainti suhteessa Aallon kirjastoon.
Paikan pystyt paikalistamaan oikeanpuoleisen koivun avulla. Kuvassa IMG_2111 koivu yli 70 v myöhemmin.
|
|
Viipuri 1918-1944235 katseluaViipuriin haudattujen vainajien muistomerkki Viipurin tuomiokirkon paikalla. Katso myös kuva IMG_2111bn
|
|
Viipuri 1918-1944226 katseluaViipurin tuomiokirkko sijaitsi tällä paikalla.
Viipurin tuomiokirkko rakennettu v. 1893.
Talvisodassa Viipuri joutui ankarien ilmapommitusten kohteeksi. Tuomiokirkon alttarinpuoleinen pää sai osuman 3. helmikuuta 1940.
1944 jälkeen venäläiset purkivat kirkon jäänteet.
Viime aikoina on puhuttu reblica kirkon rakentamisesta.
|
|
Viipuri 1918-1944223 katseluaAallon kirjasto.
Wikipedia kertoo: "Viipurin kaupunginkirjasto on Viipurissa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1935 valmistunut merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Kirjasto kuuluu töihin, joilla Aalto nousi maailmanmaineeseen. Alkuperäiseen asuun restauroidun kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944212 katseluaAallon kirjasto.
Wikipedia kertoo: "Viipurin kaupunginkirjasto on Viipurissa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1935 valmistunut merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Kirjasto kuuluu töihin, joilla Aalto nousi maailmanmaineeseen. Alkuperäiseen asuun restauroidun kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944217 katseluaAallon kirjasto.
Wikipedia kertoo: "Viipurin kaupunginkirjasto on Viipurissa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1935 valmistunut merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Kirjasto kuuluu töihin, joilla Aalto nousi maailmanmaineeseen. Alkuperäiseen asuun restauroidun kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944216 katseluaJussi Mäntysen Hirvi-patsas.
Wikipedia kertoo: "Hirvi on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen veistos vuodelta 1923. Sen pronssivalokset on pystytetty Viipuriin vuonna 1928, Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944234 katseluaKempin esikunta.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi ja Bäckman yrittivät huonolla menestyksellä ryhmittää puolustusta ensin Patterinmäen alueelle ja sen jälkeen Linnansalmen taakse. Asemat saatiin vakautettua vasta Kivisillansalmen taakse. Pohjoismaiden Yhdyspankin rakennus etualalla, komentopaikka oli rakennuksen holvissa”
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944224 katseluaKuuluisan ravintola Espilän replica valmistui 2016 lopussa.
|
|
Viipuri 1918-1944218 katseluaKuuluisan ravintola Espilän replica valmistui 2016 lopussa.
|
|
Viipuri 1918-1944215 katseluaPatterimäki.
Paterinmäellä on hieno ulkoilureitti jota käyttävät rullaluistelijat, lenkkeilijät, pyöräilijät jne.
|
|
Viipuri 1918-1944232 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Katsotuimmat
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
