 Uusimmat tiedostot - Seppo:n galleria
|
Viipuri 1918-1944251 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944257 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944236 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944239 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944239 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944232 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944243 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Venäläiset oikaisivat aikoinaan oikealla olevan tien kulkemaan hautausmaan kautta.24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944240 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944253 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
â€Hackmanin historia alkaa vuodesta 1790, jolloin saksalainen Johan Friedrich Hackman perusti Viipuriin kauppahuoneen, jonka nimeksi tuli sittemmin Hackman & Co.[2] Kauppahuone oli 1800-luvulla Savon ja Karjalan suurimpia sahateollisuus- ja puutavaraliikkeitä. Yhtiöllä oli sahat muun muassa Heinäveden Kermassa ja Palokissa, Sulkavan Lohikoskella, Äyräpään Pölläkkälässä ja Leppävirran Sorsakoskella.â€
Vuonna 1876 Hackman perusti aterin- ja hienotaetehtaan Nurmeen Viipurin lähelle. Vuonna 1891 aloitti samanlaisia tuotteita valmistava tehdas Sorsakoskella. Vuonna 1924 Hackman alkoi valmistaa aterimia ruostumattomasta teräksestä ja 1920-luvun lopussa valmistusohjelmaan tulivat aterinsarjat. Teräskattiloiden valmistus alkoi vuonna 1950. Jatka lukemista Wikipediasta!
24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944240 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Jaakko Häkli
Wikipedia kertoo:
Wikipedia kertoo:
â€Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki – 28. toukokuuta 1902) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana. Hän toimi pitkään talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana ja oli lisäksi innokas taiteiden sekä kansansivistystyön tukija, vaikka onkin myöhemmin jäänyt Suomen merkittävimpiin mesenaatteihin kuuluvan liikekumppaninsa Juho Lallukan varjoon.†Jatka lukemista Wikipediasta!
24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944255 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
William Otsakorpi sukunimi vuoteen 1918 Lindell (13. joulukuuta 1870 Kuopio – 10. heinäkuuta 1927) oli suomalainen Viipurissa vaikuttanut konsuli, liikemies ja mesenaatti.
Otsakorven vanhemmat olivat muurari Johan Lindell ja Eva Mahlberg. Hän kävi Kuopion reaalikoulua ja suoritti myös 1889 kauppakoulun. Otsakorpi oli aluksi rautatievirkamiehenä Viipuri-Pietari-radan varrella mutta siirtyi vuonna 1896 pankkialalle toimien Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin varajohtajana 1896–1899 ja Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin Viipurin konttorin johtajana 1900–1901.[1][2]
Otsakorpi perusti vuonna 1901 Lindell & Hyvärinen-nimisen yhtiön joka oli erikoistunut vilja- ja siirtomaatavarakauppaan. Yhtiöllä oli konttorit sekä Viipurissa että Pietarissa. Otsakorpi perusti Venäjältä tuotua viljaa käyttäneet Viipurin valssi-myllyn ja Säiniön myllyn ja hankki myös osuuksia Vuoksen Kalkkivuori Oy:ssa, Kuokkalan Höyrysaha Oy:ssa ja Karamellitehdas Oy Siriuksessa.
Otsakorpi oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1911-1920.
Jatka lukemista Wikipediassa!
24.06.2017
|
|
Viipuri 1918-1944239 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David â€Oskari†Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] – 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
â€Oski†oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli â€Paini-insinööriâ€[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen â€Frimanin patenttiâ€.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
24.06.2017
|
|
| 1140 tiedostoa 95 sivulla |
 |
|
|
|
|
32 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat kommentit
Katsotuimmat
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
