 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|
Viipuri 1918-1944788 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
William Otsakorpi sukunimi vuoteen 1918 Lindell (13. joulukuuta 1870 Kuopio — 10. heinäkuuta 1927) oli suomalainen Viipurissa vaikuttanut konsuli, liikemies ja mesenaatti.
Otsakorven vanhemmat olivat muurari Johan Lindell ja Eva Mahlberg. Hän kävi Kuopion reaalikoulua ja suoritti myös 1889 kauppakoulun. Otsakorpi oli aluksi rautatievirkamiehenä Viipuri-Pietari-radan varrella mutta siirtyi vuonna 1896 pankkialalle toimien Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin varajohtajana 1896—1899 ja Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin Viipurin konttorin johtajana 1900—1901.[1][2]
Otsakorpi perusti vuonna 1901 Lindell & Hyvärinen-nimisen yhtiön joka oli erikoistunut vilja- ja siirtomaatavarakauppaan. Yhtiöllä oli konttorit sekä Viipurissa että Pietarissa. Otsakorpi perusti Venäjältä tuotua viljaa käyttäneet Viipurin valssi-myllyn ja Säiniön myllyn ja hankki myös osuuksia Vuoksen Kalkkivuori Oy:ssa, Kuokkalan Höyrysaha Oy:ssa ja Karamellitehdas Oy Siriuksessa.
Otsakorpi oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1911-1920.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944787 katseluaViipurin keskuskasarmit. (Useita rakennuksia)
Täällä viruivat suuret vankijoukot keväällä 1918.
|
|
Viipuri 1918-1944786 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Muistomerkissä lukee:
Tällä paikalla suomalaiset valkoiset joukot teloittivat ampumalla 200 Viipurin siviiliä. Muistamme ja suremme kaikkien syyttömäksi murhattujen puolesta.
29 huhtikuu 1918.
|
|
Viipuri 1918-1944782 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Jaakko Häkli
Wikipedia kertoo:
Wikipedia kertoo:
”Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki — 28. toukokuuta 1902) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana. Hän toimi pitkään talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana ja oli lisäksi innokas taiteiden sekä kansansivistystyön tukija, vaikka onkin myöhemmin jäänyt Suomen merkittävimpiin mesenaatteihin kuuluvan liikekumppaninsa Juho Lallukan varjoon.” Jatka lukemista Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944779 katseluaReblica Viipurinrinkeli, oletan.
|
|
Viipuri 1918-1944778 katseluaViipurin Pyöreä Torni.
Torni rakennettiin vuosina 1547-1550.
|
|
Viipuri 1918-1944774 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
|
|
Viipuri 1918-1944772 katseluaErään vanhan viipurilaisen minulle kerotomana Toivo Kuulaa ammuttiin kuvan talon portailla Vapunaattona 1918. Kuvan talo on Viipurin kaupungintalo. Toivo Kuula oli Seurahuoneella juhlimassa, kun ampuminen tapahtui. Seurahuone oli talon jatkona, taloa ei enään ole. Julkaistujen tekstien mukaan Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihassa, eikä tässä kuvan talon rappusilla. Katso edellinen kuva IMG_2172 ja sen teksti.
Toivo Kuulan tyttärenpoika MM kertoo kuitenkin Ilta-Sanomat lehdessä 2018.03.31 seuraavasti. "Kuula pakeni Seurahuoneen pihalle, jossa häntä ammuttiin päähän." Eli tuon tarinan mukaan oletukseni voisi pitää paikkansa.
|
|
Viipuri 1918-1944771 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.”
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944770 katseluaViipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla. Mikae Agricolan kerrotan haudatun kirkon lattian alle.
Wikipedia kertoo:
”Viipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla.
Talvisodassa Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana.
Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista.”
Lue lisää Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944769 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo: ”Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864—1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän—Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944768 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
