Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
IMG_2206.JPG
Viipuri 1918-1944537 katseluaKeskiaikainen Raatitorni vasemmalla ja edessä näkyy Viipurin maaseurakunnan kirkon rauniot. Raatitorni oli entisöinnissä kuvaushetkellä.
IMG_2233.JPG
Viipuri 1918-1944534 katseluaReblica Viipurinrinkeli, oletan.
IMG_2075c.jpg
Viipuri 1918-1944533 katseluaPatterinmäki.
Edessä suomalaisten rakentama Viipurin urheilukenttä.
IMG_2076b.jpg
Viipuri 1918-1944533 katseluaViipurin keskuskasarmit. (Useita rakennuksia)
Täällä viruivat suuret vankijoukot keväällä 1918.
IMG_1923.JPG
Viipuri 1918-1944527 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
”Hackmanin historia alkaa vuodesta 1790, jolloin saksalainen Johan Friedrich Hackman perusti Viipuriin kauppahuoneen, jonka nimeksi tuli sittemmin Hackman & Co.[2] Kauppahuone oli 1800-luvulla Savon ja Karjalan suurimpia sahateollisuus- ja puutavaraliikkeitä. Yhtiöllä oli sahat muun muassa Heinäveden Kermassa ja Palokissa, Sulkavan Lohikoskella, Äyräpään Pölläkkälässä ja Leppävirran Sorsakoskella.”
Vuonna 1876 Hackman perusti aterin- ja hienotaetehtaan Nurmeen Viipurin lähelle. Vuonna 1891 aloitti samanlaisia tuotteita valmistava tehdas Sorsakoskella. Vuonna 1924 Hackman alkoi valmistaa aterimia ruostumattomasta teräksestä ja 1920-luvun lopussa valmistusohjelmaan tulivat aterinsarjat. Teräskattiloiden valmistus alkoi vuonna 1950. Jatka lukemista Wikipediasta!
IMG_1918.JPG
Viipuri 1918-1944525 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
William Otsakorpi sukunimi vuoteen 1918 Lindell (13. joulukuuta 1870 Kuopio – 10. heinäkuuta 1927) oli suomalainen Viipurissa vaikuttanut konsuli, liikemies ja mesenaatti.
Otsakorven vanhemmat olivat muurari Johan Lindell ja Eva Mahlberg. Hän kävi Kuopion reaalikoulua ja suoritti myös 1889 kauppakoulun. Otsakorpi oli aluksi rautatievirkamiehenä Viipuri-Pietari-radan varrella mutta siirtyi vuonna 1896 pankkialalle toimien Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin varajohtajana 1896–1899 ja Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin Viipurin konttorin johtajana 1900–1901.[1][2]
Otsakorpi perusti vuonna 1901 Lindell & Hyvärinen-nimisen yhtiön joka oli erikoistunut vilja- ja siirtomaatavarakauppaan. Yhtiöllä oli konttorit sekä Viipurissa että Pietarissa. Otsakorpi perusti Venäjältä tuotua viljaa käyttäneet Viipurin valssi-myllyn ja Säiniön myllyn ja hankki myös osuuksia Vuoksen Kalkkivuori Oy:ssa, Kuokkalan Höyrysaha Oy:ssa ja Karamellitehdas Oy Siriuksessa.
Otsakorpi oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1911-1920.
Jatka lukemista Wikipediassa!

IMG_1932.JPG
Viipuri 1918-1944525 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
IMG_2237.JPG
Viipuri 1918-1944518 katseluaParveke.
IMG_2064.JPG
Viipuri 1918-1944518 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo:
Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864–1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän–Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.
Lue lisää Wikipediasta!
IMG_2149.JPG
Viipuri 1918-1944517 katseluaViipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla. Mikae Agricolan kerrotan haudatun kirkon lattian alle.
Wikipedia kertoo:
”Viipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla.
Talvisodassa Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana.
Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista.”
Lue lisää Wikipediasta!


01a.jpg
517 katseluaSuomi 100
Viipuri 1918-1944
Toteutin matkan Viipuriin 2017.06.06-08. Matkan toteutin siirtymäriittinä ”uuteen elämään” lopettaessani Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät 2017.06.05 valtuustokauden päätyttyä, yli 4,5v tiukka luottamustehtävä oli nyt takana.
Matkani alkoi heti edellisen illan viimeisen kh:n kokouksen jälkeisenä aamuna 2017.06.06 klo 6:50 Vaasan rautatieasemalta ja jo klo 13:22 olin jo Viipurissa.
Matkan toteutin teemalla Suomi 100, Viipuri 1918-1944. Viipuri kaupunkina on minulle hyvin tuttu, olen vieraillut siellä kymmeniä kertoja. Viipurin 1939-1944 ja muut Viipurin aikaisemman historian tapahtumat ovat tuttuja entuudestaan.
Suomen 100 juhlavuotena olen pyrkinyt perehtymään Suomen 100 vuotiseen historiaan Vaasasta-Viipuriin kuten myös Helsingistä Utsjoelle.
Vuoden 1918 tapahtumat Viipurissa olivat suuressa kuvassa tuttuja, mutta kaikkia yksityiskohtia en tuntenut ennen matkaa. Hyvänä matkalukemisena minulla oli Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Muut matkalukemiset selviää matkasta kertovassa kuvagalleriasta.
Viipurin 1918 julmat tapahtumat ja niiden laajuus niin valkoisten kuin punaisten osalta yllättivät hieman. Tiesin julmuuksista 1918, mutta niin laajuus selvisi vasta Keskisarjan kirjasta.
Vaasan rykmentillä oli oma ikävä rooli Viipurissa 1918.
Kuvagalleriasta selviää myös paikka missä Toivo Kuula koki kohtalonsa Vapunaattona 1918.
Matkan aikana vierailin kaikissa keskeisissä vuoden 1918 kuten myös 1944 tapahtumien paikoissa. Osasta kohteista on kuva kuvagalleriassa ja kuvat on täydennetty tekstein.
Ettei kaikki olisi ollut pelkkää ”Mustaa matkailua” vierailin myös muissa Viipurin historiallisia kohteita.
Asuinpaikaksi valitsin yksityisasunnon Linnakatu 12:sta joka sijaitsi Viipurin historiallisessa vanhassa kaupungissa. Viipurin keskiaikainen Kellotorni oli vain muutamien kymmenien metrien päässä.
Huomaa, että kuvaa voi suurentaa sekä avata täydentävät tiedot kohteesta.

Kiitos mielenkiinnosta!

Vaasa 2017.06.26

Seppo Rapo
IMG_2223.JPG
Viipuri 1918-1944516 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
92 tiedostoa 8 sivulla 2