 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|
Viipuri 1918-1944256 katseluaKeskiaikainen rakennus.
|
|
Viipuri 1918-1944255 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
â€Hackmanin historia alkaa vuodesta 1790, jolloin saksalainen Johan Friedrich Hackman perusti Viipuriin kauppahuoneen, jonka nimeksi tuli sittemmin Hackman & Co.[2] Kauppahuone oli 1800-luvulla Savon ja Karjalan suurimpia sahateollisuus- ja puutavaraliikkeitä. Yhtiöllä oli sahat muun muassa Heinäveden Kermassa ja Palokissa, Sulkavan Lohikoskella, Äyräpään Pölläkkälässä ja Leppävirran Sorsakoskella.â€
Vuonna 1876 Hackman perusti aterin- ja hienotaetehtaan Nurmeen Viipurin lähelle. Vuonna 1891 aloitti samanlaisia tuotteita valmistava tehdas Sorsakoskella. Vuonna 1924 Hackman alkoi valmistaa aterimia ruostumattomasta teräksestä ja 1920-luvun lopussa valmistusohjelmaan tulivat aterinsarjat. Teräskattiloiden valmistus alkoi vuonna 1950. Jatka lukemista Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944254 katseluaViipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla. Mikae Agricolan kerrotan haudatun kirkon lattian alle.
Wikipedia kertoo:
â€Viipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla.
Talvisodassa Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana.
Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista.â€
Lue lisää Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944254 katseluaErään vanhan viipurilaisen minulle kerotomana Toivo Kuulaa ammuttiin kuvan talon portailla Vapunaattona 1918. Kuvan talo on Viipurin kaupungintalo. Toivo Kuula oli Seurahuoneella juhlimassa, kun ampuminen tapahtui. Seurahuone oli talon jatkona, taloa ei enään ole. Julkaistujen tekstien mukaan Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihassa, eikä tässä kuvan talon rappusilla. Katso edellinen kuva IMG_2172 ja sen teksti.
Toivo Kuulan tyttärenpoika MM kertoo kuitenkin Ilta-Sanomat lehdessä 2018.03.31 seuraavasti. "Kuula pakeni Seurahuoneen pihalle, jossa häntä ammuttiin päähän." Eli tuon tarinan mukaan oletukseni voisi pitää paikkansa.
|
|
Viipuri 1918-1944253 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944253 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
â€Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.â€
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944253 katseluaPietari–Paavalin kirkko valmistui vuonna 1799.
Edessä on Karhu jollaisia Viipurin rautatieasemalla oli 2 kpl. Toinen näistä karhuista on nyt kirkonedessä.
Venäläiset räjäyttivät rautatieaseman elokuussa 1941 vetäytyessään kaupungista.
|
|
253 katseluaSuomi 100
Viipuri 1918-1944
Toteutin matkan Viipuriin 2017.06.06-08. Matkan toteutin siirtymäriittinä â€uuteen elämään†lopettaessani Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät 2017.06.05 valtuustokauden päätyttyä, yli 4,5v tiukka luottamustehtävä oli nyt takana.
Matkani alkoi heti edellisen illan viimeisen kh:n kokouksen jälkeisenä aamuna 2017.06.06 klo 6:50 Vaasan rautatieasemalta ja jo klo 13:22 olin jo Viipurissa.
Matkan toteutin teemalla Suomi 100, Viipuri 1918-1944. Viipuri kaupunkina on minulle hyvin tuttu, olen vieraillut siellä kymmeniä kertoja. Viipurin 1939-1944 ja muut Viipurin aikaisemman historian tapahtumat ovat tuttuja entuudestaan.
Suomen 100 juhlavuotena olen pyrkinyt perehtymään Suomen 100 vuotiseen historiaan Vaasasta-Viipuriin kuten myös Helsingistä Utsjoelle.
Vuoden 1918 tapahtumat Viipurissa olivat suuressa kuvassa tuttuja, mutta kaikkia yksityiskohtia en tuntenut ennen matkaa. Hyvänä matkalukemisena minulla oli Teemu Keskisarjan kirja Viipuri 1918. Muut matkalukemiset selviää matkasta kertovassa kuvagalleriasta.
Viipurin 1918 julmat tapahtumat ja niiden laajuus niin valkoisten kuin punaisten osalta yllättivät hieman. Tiesin julmuuksista 1918, mutta niin laajuus selvisi vasta Keskisarjan kirjasta.
Vaasan rykmentillä oli oma ikävä rooli Viipurissa 1918.
Kuvagalleriasta selviää myös paikka missä Toivo Kuula koki kohtalonsa Vapunaattona 1918.
Matkan aikana vierailin kaikissa keskeisissä vuoden 1918 kuten myös 1944 tapahtumien paikoissa. Osasta kohteista on kuva kuvagalleriassa ja kuvat on täydennetty tekstein.
Ettei kaikki olisi ollut pelkkää â€Mustaa matkailua†vierailin myös muissa Viipurin historiallisia kohteita.
Asuinpaikaksi valitsin yksityisasunnon Linnakatu 12:sta joka sijaitsi Viipurin historiallisessa vanhassa kaupungissa. Viipurin keskiaikainen Kellotorni oli vain muutamien kymmenien metrien päässä.
Huomaa, että kuvaa voi suurentaa sekä avata täydentävät tiedot kohteesta.
Kiitos mielenkiinnosta!
Vaasa 2017.06.26
Seppo Rapo
|
|
Viipuri 1918-1944251 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
â€Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.â€
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944249 katseluaMatkalukemista.
|
|
Viipuri 1918-1944249 katseluaTulli- ja pakkahuone
|
|
Viipuri 1918-1944248 katseluaViipurin kenttähautausmaa kirkon pihassa.
â€Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.†Jatka lukemista!
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
