Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
IMG_2206.JPG
Viipuri 1918-1944248 katseluaKeskiaikainen Raatitorni vasemmalla ja edessä näkyy Viipurin maaseurakunnan kirkon rauniot. Raatitorni oli entisöinnissä kuvaushetkellä.
IMG_1925.JPG
Viipuri 1918-1944247 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Venäläiset oikaisivat aikoinaan oikealla olevan tien kulkemaan hautausmaan kautta.
IMG_2177b.jpg
Viipuri 1918-1944245 katseluaViipurin Kellotorni.
Rakentamisvuosi n 1435-1445.
Kellotorni on ollut useanvuoden jo korjauksessa.
IMG_1924.JPG
Viipuri 1918-1944244 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
IMG_2111.jpg
Viipuri 1918-1944244 katseluaViipuriin haudattujen vainajien muistomerkki Viipurin tuomiokirkon paikalla. Katso myös kuva IMG_2111bn
IMG_2125.JPG
Viipuri 1918-1944244 katseluaViipurin Taidemuseo.
Wikipedia kertoo:
"Museon ja taidekoulun rakennus valmistui vuonna 1930, ja sen on suunnitellut Uno Ullberg.
Valmistuttuaan rakennus toimi museona talvisodan alkamiseen saakka eli vuoteen 1939. Toisen maailmansodan aikana Viipurin Taiteenystävien kokoelmat evakuoitiin Viipurista muualle ja sijoitettiin myöhemmin valmistuneisiin Lahden taidemuseoon ja Hämeenlinnan taidemuseoon sekä Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrannassa."
Jatka lukemista Wikipediassa!
IMG_2137.JPG
Viipuri 1918-1944244 katseluaViipurin Maaseurakunnan sotilashautausmaa.
IMG_1921.JPG
Viipuri 1918-1944243 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Jaakko Häkli
Wikipedia kertoo:
Wikipedia kertoo:
”Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki – 28. toukokuuta 1902) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana. Hän toimi pitkään talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana ja oli lisäksi innokas taiteiden sekä kansansivistystyön tukija, vaikka onkin myöhemmin jäänyt Suomen merkittävimpiin mesenaatteihin kuuluvan liikekumppaninsa Juho Lallukan varjoon.” Jatka lukemista Wikipediasta!
IMG_1928.JPG
Viipuri 1918-1944243 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
IMG_1932.JPG
Viipuri 1918-1944243 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
IMG_1916.JPG
Viipuri 1918-1944242 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] – 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!

IMG_2091.jpg
Viipuri 1918-1944242 katseluaKempin esikunta.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi ja Bäckman yrittivät huonolla menestyksellä ryhmittää puolustusta ensin Patterinmäen alueelle ja sen jälkeen Linnansalmen taakse. Asemat saatiin vakautettua vasta Kivisillansalmen taakse. Pohjoismaiden Yhdyspankin rakennus etualalla, komentopaikka oli rakennuksen holvissa”
Jatka lukemista!
92 tiedostoa 8 sivulla 4