 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|
Viipuri 1918-1944752 katseluaPatterinmäki.
Edessä suomalaisten rakentama Viipurin urheilukenttä.
|
|
Viipuri 1918-1944750 katseluaLinnakatu 12. Asuin tuossa oikeanpuoleisen lautasantennin kohdassa olevassa huoneistossa, keskellä vanhaa historiallista Viipuria.
|
|
Viipuri 1918-1944749 katseluaKeskiaikainen rakennus.
|
|
Viipuri 1918-1944748 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo:
Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864—1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän—Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.
Lue lisää Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944746 katseluaLinnansilta 1944.
Wikipedia kertoo:
”Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944746 katseluaJussi Mäntysen Hirvi-patsas.
Wikipedia kertoo: "Hirvi on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen veistos vuodelta 1923. Sen pronssivalokset on pystytetty Viipuriin vuonna 1928, Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944745 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Wikipedia kertoo:
Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944745 katseluaViipurin Läänivankila.
Tällä tapahtui joukkomurha punaisten toimesta 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, yli 30 henkilöä murhattiin.
|
|
Viipuri 1918-1944745 katseluaViipurin kenttähautausmaa kirkon pihassa.
”Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.” Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944742 katseluaViipurin tuomiokirkko sijaitsi tällä paikalla.
Viipurin tuomiokirkko rakennettu v. 1893.
Talvisodassa Viipuri joutui ankarien ilmapommitusten kohteeksi. Tuomiokirkon alttarinpuoleinen pää sai osuman 3. helmikuuta 1940.
1944 jälkeen venäläiset purkivat kirkon jäänteet.
Viime aikoina on puhuttu reblica kirkon rakentamisesta.
|
|
Viipuri 1918-1944742 katseluaViipurin Taidemuseo.
Wikipedia kertoo:
"Museon ja taidekoulun rakennus valmistui vuonna 1930, ja sen on suunnitellut Uno Ullberg.
Valmistuttuaan rakennus toimi museona talvisodan alkamiseen saakka eli vuoteen 1939. Toisen maailmansodan aikana Viipurin Taiteenystävien kokoelmat evakuoitiin Viipurista muualle ja sijoitettiin myöhemmin valmistuneisiin Lahden taidemuseoon ja Hämeenlinnan taidemuseoon sekä Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrannassa."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944741 katseluaParveke.
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
