Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
IMG_0575.JPG
256 katselua
IMG_0607.JPG
256 katselua
IMG_0628.JPG
256 katselua
IMG_0464~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000256 katselua
IMG_0519~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000256 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
IMG_0489.JPG
255 katselua
IMG_0502.JPG
255 katselua
Img_0563p.jpg
255 katselua
IMG_0502~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000255 katselua
IMG_0527~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000255 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
IMG_0557.JPG
255 katselua
Lahti.jpg
LAHTI255 katseluaSiirtoväen uusista asuinsijoista merkittävimpiin kuului Lahti, jonka vetovoimaisuus alkoi jo talvisodan aikana. Tarina kertoo kaupunginjohtaja Uuno Takista, joka oli rautatieasemalla taivutellut evakkoja jäämään paikkakunnalle. Kuutisentuhatta tarttui tarjoukseen.

Jatkosodan loputtua Lahden vetovoima sen kuin kasvoi. Kaupungin asukasluku nousi kymmenessä vuodessa (1940-50) melkein seitsemällätoistatuhannella, lukuun 45000. Evakkojen osuudeksi tuosta kasvusta arvioidaan kymmenentuhatta. Viipurin ja sen maalaiskunnan lisäksi tuli siirtoväkeä Käkisalmesta, Sortavalasta, Sortavalan maalaiskunnasta, Terijoelta, Kivennavalta, Koivistosta, Äyräpäästä, Vahvialasta ja Salmista.
Varsinkin viipurilaiset yritykset ja yhteisöt kotiutuivat Lahteen. Syntyi hyvän kierre – koska paikkakunta oli valmiiksi evakkomyönteinen, monet Karjalasta muuallepäin Suomea tulleet hakeutuivat sinne työn perässä. Kaupungin kulttuurielämää rikastivat Viipurin musiikkiopisto ja taidemuseot. Urheilun puolella Viipurin Reipas pelasi nimellään vuoteen 1962 asti.

Yksi syy Lahden onnistumiseen lienee se, että uudehkona kaupunkina sillä ei ollut satavuotisia juuria ja perinteitä, joihin tulokkaat olisivat törmänneet. Hollolasta itsenäistyneenä "käenpoikana" Lahti oli nuorekas ja kasvuhakuinen.
Ristinkirkon puistoon paljastettiin kotiseudulle haudattuja kunnioittava muistomerkki v. 1953.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2599 tiedostoa 217 sivulla 205