 Katsotuimmat - User galleries
|
Kirvun kirkon ympäristö746 katseluaIhan vieressä sijaitseva asumus
|
|
746 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
746 katselua
|
|
746 katseluaRaija Rapo tutkii Tervajärven karttaa, oikealla Kari Rapo.
|
|
Viipuri 1918-1944746 katseluaAallon kirjasto.
Wikipedia kertoo: "Viipurin kaupunginkirjasto on Viipurissa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1935 valmistunut merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Kirjasto kuuluu töihin, joilla Aalto nousi maailmanmaineeseen. Alkuperäiseen asuun restauroidun kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944746 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.”
Jatka lukemista!
|
|
Kirvun kirkon ympäristö745 katselua
|
|
Ravansaaren pohjoispuolta745 katselua
|
|
Viipuri 1918-1944745 katseluaPatterinmäki.
Edessä suomalaisten rakentama Viipurin urheilukenttä.
|
|
KALVOLA745 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.
Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.
Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)
”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
— Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
— Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.
Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Jääski744 katselua
|
|
Jääsken kirkonmäki, sankarivainajien hautakiviä744 katselua
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
76 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
